sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Neljävuotiaan Kickeroo-leikit


Kuinkas sattuikaan, 28.3 meni henkilökunnalta ihan noin vaan huomaamatta ohi. Mäykysen mielestä aika anteeksiantamaton moka, sillä se oli tärkeä merkkipäivä. Silloin herra Joonas Wilbert Mäykysellä oli syntymäpäivä! Kokonaista neljä vuotta tuli jo täyteen eli kai Mäykysen voi oikeastaan todeta olevan jo kunnioitettavassa keski-iässä. Tosin Mäykysen mielestä hänen ikänsä on aina ollut hyvin kunnioitettava kuten oikeastaan kaikki muutkin häneen liittyvät asiat.

Onneksi sentään Mäykysen innokkaat blogilukijat lahjoivat herraa juuri sopivasti syntymäpäivän nurkilla. Pari viikkoa sitten Mäykynen sai postissa paketin Kerttu-kissalta ja Kertun henkilökunnalta. Kerttulle oli Mäykysen blogin innoittamana ostettu Kong Kickeroo -lelu, mutta Kerttu ei ollu mennyt edes lähelle lelua. Harmi juttu sinänsä, vaikka totuus onkin, ettei Mäykystä harmita yhtään. Herra  mielellään vastaaottaa kaikki hyljeksityt Kong-lelut, sillä Mäykynen jaksaa edelleen olla merkkiuskollinen näille. Kertun Kickeroo on perntumallia, mutta sepä ei Mäykystä tuntunut ollenkaan haittavan. Niin no, lelu oli kyllä osoitettu kirjekuoren mukaan myös nti Ellille, mutta Mäykynen taisi päättää, että Ellin sai samaisessa kuoressa tulleen pienen huopapallon. Reilu jako puoliksi siis ja sitä paitsi onhan Elli sentään saanut pari kertaa kokeilla Kickeroon tappamista, joten ainakin melkein tasa-arvoisesti jaetut leikkivuorot. 

Huopapallot ovat Kertun lempileluja ja siksi sellainen haluttiin lähettää myös Mäykystä ja Elliä ilahduttamaan. Mäykysten mielestä pienet huopapallot ovat, kröhm... hiukan tylsiä. Elli sentään innostui tästä vastaavasti kuin kaikista pienistä palloista ja hiiristä, joita on kiva täppäillä sohvan ja muiden matalien huonekalujen alle.


Mäykynen ja Elli kiittävät uusista leluistaan Kerttua ja tämän henkilökuntaa! Mäykynen esittelee kuinka hellään hoivaa Kickeroo täällä saa. Henkilökunta tosin heti perään paljastaa, että kuvasta ei ihan täysin välity leikin luonne, vaan seuraava vaihe leikissä on tiukat takajalkapotkut ja sen jälkeen Kickeroota voikin repiä hampailla.

sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Päällysneidin pääsiäinen


Viime viikon henkilökunta vietti pääsiäislomaa ja Mäykynen ja Elli olivat vakihoitopaikassaan riehumassa. Aamupala oli tarjoiltu Ellin vaatimuksesta noin kello viisi ja viimeisenä yönä ei kai juuri oltu nukuttu, koska kaksikko oli hillunut ympäri kämppää ja vaaninut ilmastointikanavan päällä katolla raakkunutta varista. Lisäksi Mäykynen oli kaatanut kukkaruukkupinon, kun ei ollut mielestään saanut tarpeeksi huomiota. Kaikin puolin tavallista bengalielämää siis. Ihme ja kumma Mäykynen ja Elli tuntuivat kuitenkin edelleen olevan jatkossakin tervetulleita hoitopaikkaansa. Söpöydellään saa ilmeisesti paljon anteeksi.

Nähtävästi viikko oli kuitenkin ollut myös kaksikolle raskas, sillä hoidosta haettaessa Elli nukkui varmasti ainakin tunnin henkilökunnan sylissä ja aivan täysin vapaaehtoisesti. Ellihän ei siis KOSKAAN tule syliin vapaaehtoisesti ja Elliä saa silittääkin vain silloin harvoin kun neiti niin päättää haluta. Tämä oli siis täysin poikkeuksellista eikä luultavasti tule toistumaan ihan lähitulevaisuudessa.

Kotiin päästyään kaksikko nukkui lähes koko illan — no ihmekös, jos edellinen yö oli mennyt hilluessa ympäriinsä. Elli nukkui kuitenkin sohvannurkassa, älkää nyt sentään kuvitelko, että neiti olisi jo toistamiseen kömpinyt henkilökunnan syliin.

Aamulla Elli herätti viideltä, mutta toisin kuin hoitopaikassa, täällä ei ole yhtä tehokas aamupalatarjoilu, vaan kuuteen asti käytiin väsytystaistelua siitä, saako neiti aamupalansa heti vai kohta. Normaalisti aamupala tarjoillaan seitsemältä, mutta saattaa olla, että menee muutama päivä ennen kuin neidin aamupalakello saadaan taas takaisin perusrytmiinsä. Muuten pääsiäispäiväkin on mennyt kaksikolla lähinnä nukkuessa, tosin ulkona on sentään käyty. Siellä nuori rattaissa istuja innosta hihkuen kutsui Elliä hauvaksi — voi järkytys sentään! Moisesta solvauksesta tuohtuneena Elli sitten kipittikin pikavauhtia sisälle.

Blogipäivityksessä on nyt tarjoilla vain arkistokuvaa Ellin tähystyspaikasta eikä mitään etäisestikään pääsiäiseen viittavaa. Henkilökunnan pöytäkoneen kovalevy sanoi eilen sopimuksensa irti ja nyt valokuvakirjasto on toistaiseksi poissa käytöstä. Varmuuskopiot toki on olemassa, mutta tässä uutta konetta odotellessa on Mäykysen ja Ellin kuvienkäsittelypalvelu tilapäisesti poissa käytöstä. Näissä kuvissa kuitenkin näkyy, miksi meillä sekä kaiuttimet että televisio on tukevasti pultattu seinään kiinni. Ei toivoakaan, että litteä TV voisi pysyä pöydällä pystyssä, sillä Mäykysen ja Ellin läsnäolo kasvattaa maan vetovoimaa huomattavasti normaaliin verrattuna. Kaiuttimetkin todettiin liian suureksi riskiksi kaiutinpylväiden päällä ja niinpä nekin saivat paikan seinältä. Kiinnityspaketin mukana tulleita peruspultteja ei uskallettu käyttää, vaan Ellin ja Mäykysen hyppyjen kaiuttimiin kohdistamia newtoneita laskeskeltiin huolellisesti ja sen jälkeen henkilökunta valitsi kiinnitykseen hiukan järeämmät ruuvit. Mäykynen ei tosin kaiuttimien päällä juuri viihdy, mutta Elli seikkailee näillä näköalapaikoilla ihan päivittäin. Juuri sopiva tila neidille istuskella ja ihmetellä maailman menoa. Huomatkaa myös neidin häntä: se on aina sievästi astettu tassujen päälle istuipa neiti sitten missä tahansa.