maanantai 29. syyskuuta 2008

Suuri syysseikkailu


Herra Mäykynen jatkaa viimeviikkoisen kissakuvahaasteen hengessä. Sunnuntai-iltapäivän kaunis syyssää innosti tavallista pidempään metsälenkkiin. Seikkailu oli niin vaativa, että herra Mäykynen nukkui koko loppuillan. Uskomatonta, mutta totta.


Herra Mäykynen, suuri vainukissa, analysoi millaista parfyymiä lähikolon hiiri käyttää. Kyllä CSI-tiimi olisi kateellinen tästä Instant KISU-NOSE 1.0 -hajuanalysaattorista.


Auringon valo kimaltelee kauniisti pedon turkissa sen syöksyessä valtaisalta kalliolta suoraan pahaa-aavistamattoman uhrin niskaan. Saaliin päivät ovat luetut, jos vain Flexin kantama riittää.


Keskellä metsää kasvoi yksinäinen auringonkukka. Herra Mäykysen suuri kiinnostus floristiikkaan tuli jälleen esille.


Metsän hiljaisuudessa ei oksakaan värähdä. Olkaa huoleti kaikki hiirulaiset ja lintuset.


Voi rähmä! Se huomasi sittenkin. Punarintapaisti jäi tälläkin kertaa vain haaveeksi.

sunnuntai 28. syyskuuta 2008

Normilauantai

00.09 Hiljaista. Puolet henkilökunnasta on nukkumassa ja puolet viettämässä työpaikan virkistyspäivää. KRÄKS! Henkilökunta pomppaa ylös sängystä ja juoksee keittiöön. Ikkunalaudan kaksi orkideaa on pudonnut lattialle. Sattumalta herra Mäykynen on orkideoiden keskellä. Ikävä yhteensattuma, että kukat ennalta arvaamattomasti meinasivat tipahtaa viattoman kissaparan päähän. Onneksi Joonas ei sentään jäänyt alle. Molempien orkideoiden kukkavanat ovat tietysti poikki ja toisen keraaminen ruukku halki.

00.30 Toinen puoli henkilökunnasta palaa kotiin ja herra Mäykynen yrittää poistua samalla oven avauksella rappukäytävään. Kuka nuori mies sitä nyt vitsisi viikonloppuöitä viettää kotona hengaillen.

06.30 Kehräystä korvan juuressa.
06.31 Juoksentelua sängyssä.
06.32 Pujahdus peiton alle ja varpaiden pureskelua. Herra Mäykynen ilmoittaa, että olisi korkea aika saada aamupalaa. Jos ei pieni vihjailu auta, niin pitää siirtyä tehokkaampiin keinoihin.

09.30 Sängyn pohjan pureskelua. Henkilökunnan olisi korkea aika nousta ylös.

11.00 Tarjoillaankos tänään ollenkaan aamupalaa? Täh?!? Ei kai sitä pientä aamuvälipalaa lasketa, kun sehän oli silloin aamuyöllä.

13.15 Pölynimurin vaanintaa. Hurinahärveli on hiukan pelottava, mutta varmuuden varalta sen liikkeitä kannattaa seurata tarkasti.

14.00 Ei kai ole Herra Mäykysen vika, jos hiekkalaatikko on täytetty liian täyteen ja sen vuoksi Öko-purua joutuu kuopimaan oviaukosta ison kasan lattialle.

16.30-17.30 Ulkoilua. Vihdoinkin jotain mielenkiintoista.

18.00 Hmm... Lipaston päältä pääsee kätevästi silityslaudalle ja siitä edelleen kirjahyllyyn. Siellä onkin paljon kaikkea kivaa tavaraa, joka kolahtaa mukavasti lattiaan, kun hiukan tassulla huomaamattomasti tönii.

18.30-19.30 Henkilökunta kokkailee, joten sopiva aika saada päättömiä hepuleita ja ravailla häntä mutkalla huoneesta toiseen. Pöytää kattavia ihmisiä voi vaania vaikkapa maton alta.

23.32 Parvekkelta kuuluu outoa kolinaa. JOOOONAS! Henkilökunta syöksyy salamana parvekkeelle, jossa herra Mäykynen näyttää täysin yllättyneeltä. Ai-enkö-mä-muka-saa-olla-täällä-mitä-häh? Mäykynen on ovelasti vilahtanut parvekkeelle tuuletusaukosta, kun parvekkeen verkko-ovi on vahingossa jäänyt auki.

23.45 Herra Mäykynen syö yöpalaksi puolet ikkunalaudalta löytämästään käytetystä tulitikusta. Nam!

Herra Mäykynen haistelee orkideaa, joka vielä eilen kasvoi ruukussa.

torstai 25. syyskuuta 2008

Kissakuvahaaste 82: Syys


Hienoiseksi ihmetyksekseen herra Mäykynen sai aamulla kyydin parvekkeelle kissakuvahaasteen syys-kuvaa varten. Helsingin syksy ei ole vielä ihan täydessä käynnissä, mutta onneksi pihan vaahterat sentään punertavat jonkin verran. Ensi viikolla voisi ehkä saada kuvia lehtikasoihin sukeltelusta.

lauantai 20. syyskuuta 2008

Lätäkkökissa

Vedenkö pitäisi pelottaa kissoja? Ei rohkeaa herra Mäykystä!

Joonaksen mielestä lätäköt on tehty vaanimista varten, ja lenkkipolun varrelle rakentunut vesiaihe on varma pysähdyspaikka. Ohikulkijoiden suureksi ihmetykseksi Mäykynen lutraa lätäköissä sydämensä kyllyydestä. Viimeksi eilen meiltä tiedusteltiin, miten muuten täpläturkki eroaa tavallisesta kissasta. Epätavallisen herra Mäykysen onneksi syksy on ollut tavalliseen tapaan sateinen, joten lutrattavaa on riittänyt.

Varmuuden vuoksi lätäköt on ensin nuuskittava ainakin kahdesta eri suunnasta, ties mitä pinnan alle on piiloutunut. Yleiskartoituksen jälkeen pikkufyysikko kokeilee kuinka aaltorintamat etenevät, kun veden pintaa kevyesti tassuttaa. Jos ja kun tsunamia ei muodostu, lätäkköön voi hypätä tarkempia tutkimuksia varten. Lätäkkövesi saa myös paremmat makupisteet kuin Helsingin veden vesijohtovesi. Herra Mäykysen mielestä vesikupin vesi on tunkkaista ja yleensä juomakelvotonta, mutta lätäkön kauniin ruskea vesi, maanläheisine aromeineen suorastaan houkuttelee maistamaan.

Ilmeisesti Mäykysen lätäkköluokituksessa isompi on parempi. Tassujen kastuminen nilkkaan asti ei ainakaan herran menoa haittaa. Vielä ei ole tosin tullut vastaan niin syvää vettä, että mahakarvat olisi pitänyt kastella. Saa nähdä missä vaiheessa kahlausinnostus loppuu, vai uisiko Mäykynen vaikka Suomenlahden yli, jos vain flexin kantama riittäisi.

Päivän photoshoppaus


Tai oikestaan tämä kuva on pari viikkoa vanha. Vähän vanhemmassa kissakuvahastessa nimittäin etsittiin vaaleanpunaista ja Mäykylässä jouduttiin toteamaan, että vaaleanpunaisuus on vähissä, vaikka kuvia onkin varastossa. Tämä kuva oli ehdolla, mutta vakavan moraalipähkäilyn jälkeen julkaistavaksi valikoitui sellainen, jonka vaalenapunainen väri ei sittenkään ole digitaalisen jälkikäsittelyn tulosta. Sohvan oikea väri näkyy vanhemmassa jutussa.

tiistai 16. syyskuuta 2008

Prisman jakkara



Viikon kissakuvahaasteessa ihmetellään portaita, ja kuvassa ovat herra Mäykysen suosikkisellaiset. Keittiöjakkaran päältä on hyvä tarkkailla maailman ja erityisesti keittiön menoa. Olipa jakkara missä tahansa se on henkilökunnan kannalta aina huonossa paikassa. Herra Mäykysen asunto on sen verran pieni, että jakkara tarjoaa aina oivallisen hyppyalusta jonnekin. Sen kautta saattaa päästä tavallista pienemmällä ponnistuksella hellalle tutkimaan kuumia levyjä, tiskipöydälle siivoamaan astioita, hedelmäkoriin heittelemään sipuleja tai ikkunalaudalle kaluamaan orkidean juuria.

lauantai 13. syyskuuta 2008

Kokonaisvaltainen pyykinhallintaprosessi


Virallinen pesukonetarkastaja huolehtii myös kuivausprosessin laadunvalvonnasta. Kunnon konsultin tavoin herra Mäykynen on ymmärtänyt, että kokonaisvaltainen prosessinhallinta on tärkeää. Pesukoneen kunto on oleellista, mutta vain yksi osa pyykkäystä. Oikeastaan prosessinhallinta alkaa jo likapyykkien tarkkailusta. Mäykynen käy ajoittain pöyhimässä pyykkejä ja huolehtii etteivät ne esimerkiksi vahingossa pääse homehtumaan. Pyykinpesun jälkeen pitää valvoa, että pyykit ripustetaan narulle asianmukaisesti. Lopulta vuorossa on pyykkien viikkaaminen - yksi tärkeimmistä vaiheista, jossa Mäykynen tarjoaa apuaan pyytettömästi. Herra on aina tunnollisesti paikalla, kun pyykkejä viikkaillaan. Mikäli pyykit unohtuvat liian pitkäksi ajaksi naurulle, muistuttaa herra Mäykynen asiasta kiskomalla kaappivalmiit pyykit lattialle. Välillä aiheesta on tosin pientä erimielisyyttä, sillä herra Mäykysen mielestä viikkaus pitäisi usein suorittaa jo muutaman minuutin kuivatuksen jälkeen.

maanantai 8. syyskuuta 2008

Pesukonetarkastaja

Laatutietoinen herra Mäykynen ei voi antaa asioiden tapahtua ilman virallista valvontaa. Tässä kuvassa on meneillään tason 2 pesukoneauditointi. Tarkastukseen kuuluu pesulaitteen silmämääräinen tarkastelu ulko- ja erityisesti sisäpuolelta sekä koemakuu rumpuun asetettujen pyykkien päällä. Tarkastaja voi halutessaan siirtää pyykkejä koneesta lattialle, jos se on pesurummun pohjan tutkimiseksi välttämätöntä. Pesukoneen luukut ja saranat tutkitaan lähinnä hajuaistiin turvautuen, ja jos painaumista löytyy nukkajäämiä, niistä otetaan näyte kynnellä tai, yksityiskohtaisempia tuloksia vaadittaessa, nuolemalla. Kaikkien pintojen ja liitäntöjen lujuus voidaan tarvittassa arvioida puremalla.

Rumpuun jätetyistä tassunjäljistä päätellen tässä taloudessa käytetty kissankarvojen lakanoistapoistoprosessi ansaitsee KISU 9001 -laatusertifikaatin.

torstai 4. syyskuuta 2008

Pieni salamatkustaja

Murrosikä on iskenyt ja Mäykysellä on leuassa ikävä mustapää. Vai kissan akneksiko tätä pitäisi kutsua? Näissä mietteissä Mäykysen henkilökunta katseli herran leukaa. Hiukan myöhemmin, uudemmalla kastelukerralla, finni oli kasvanut jo melkein nuppineulanpään kokoiseksi ja törrötti ikävästi vaaleissa leuanaluskarvoissa. Finniteoria joutui kyseenalaistetuksi, kun finni oli vieläpä poikkuksellisen musta. Ettei vain olisi kyse salakavalasta kyytiläisestä ilmaisella aterialla? Laatikosta kaivettiin tähän asti tarpeettomina lojuneet punkkipihdit. Poisto-operaatio ei ollut aivan yksinkertainen, koska herra Mäykysen mielestä mitätön punkki ei ole poistamisvaivan arvoinen. Mäykynen kiemurteli ansiokkaasti, mutta lopulta punkki saatiin kuin saatiinkin pihtien väliin: pari kiertoliikettä ja veto ja punkki räpiköi pihtien välissä.

Zooplusassasta ilmaisnäytteenä saatu O'Tom-punkinpoistaja osoittautui toimivaksi.


Ei ole nähtävästi citykissakaan turvassa punkeilta. Toisaalta kyllähän Mäykynen innokkaasti hilluu pitkin maita ja mantuja ja lähipusikot on koluttu huolellisesti. Koska syksy on jo saapumassa, elämme toivossa, että punkkikausi loppuu pian. Ensi kesänä turvaudumme ehkä Frontline-punkkimyrkkyyn.

Mäykynen punkkimetsällä.

tiistai 2. syyskuuta 2008

Kuvahaasteet: Iholla


Uutena aluevaltauksena herra Mäykynen poseeraa nyt myös Kissakuvahaasteen isän ja äidin eli Valokuvatorstain yleisölle. Jälkimmäisessä aiheena on iho, ja ensimmäisessä lähellä. Yhteensä siis iholla, mikä sopii Mäykysen sylihakuiselle luonteelle mainiosti.

maanantai 1. syyskuuta 2008

Tiedä mihin hyppäät

Herra Mäykynen ei tiennyt. Vesiturvallisuuskampanjaan tutustuminen oli jäänyt valitettavasti puutteelliseksi. Tänään oli taas akvaarion siivouspäivä ja tuttuun tapaansa herra Mäykynen valvoi toimenpidettä hyvin tarkasti. Akvaarion vierestä ei kuitenkaan ilmeisesti ollut täysin esteetön näköala ja Mäykynen katsoi tarpeelliseksi etsiä parempi tähystyspaikka. Nyt kun Mäykynen on kasvanut ja hypyt sujuvat paremmin kuin tenava-aikoina, Joonas viettää usein aikaa akvaarion valokannen päällä akvaariokaloja tassutellen ja kurkkien. Työhönsä keskittynyt tarkastaja ei kuitenkaan muistanut, että valokansi ei ole paikalla siivoustoimenpiteen aikana. Kuului vain iso molskahdus ja kalojen lisäksi akvaariossa räpiköi yksi bengali.


Akvaariosta ongittu herra Mäykynen kuivailee turkkiaan.