Keittiömyymälän suunnittelija kävi tänään katsastamassa Mäykysen uuden keittiön, koska halusi nähdä, miltä se valmiina näyttää. Mäykysen mielestä selitys ei tainnut olla uskottava. Kuka nyt olisi kiinnostunut jostain kaapeista ja härveleistä: jokaisessa Mäykysen näkemässä keittiössä on ollut sellaisia, joten no big deal. Jos vieraat eivät tajua tulleensa katsomaan Mäykystä, niin herra pitää huolen, että tällainen merkittävä epäkohta on pian korjattu.
Mäykynen oli tapansa mukaan heti ensimmäisenä ovella vierasta vastassa. Ovikellon äänihän on yhtä kuin kutsuhuuto ovelle. Mäykynen sai pari rapsutusta ja sitten matka jatkui keittiöön. Outoa?! Keittiön katselu alkoi näyttää uhkaavan tylsistyttävältä, joten Mäykynen haki Kong Wubbansa ja antoi tapponäytöksen keskellä keittiön lattiaa. Kerätty huomion määrä ei kuitenkaan ilmeisesti ollut riittävä, joten herra päätti pistää kaikkensa peliin. Kohta Mäykynen olikin siirtynyt eteisen puolelle ja tunkenut itsensä hartioitaan myöden keittiösuunnittelijan sinne jättämään saappaaseen.
Jostain ihmeen syystä henkilökunta kastoi aiheelliseksi poistaa Mäykysen saappaasta ja matka jatkui makuuhuoneeseen jotain kaappiasioita ihmettelemään. Mäykynen oli jälleen avuliaana aatuna hommassa mukana ja yritti osallistua muistiinpanojen tekemiseen. Taaskaan ei apu kelvannut, mutta onneksi tällä hetkellä varastohuoneena toimivasta makuuhuoneesta löytyi muutakin mielenkiintoista puuhattavaa. Huoneen ovi on normaalisti suljettu ja kuuluu ei kissoille -vyöhykkeeseen, koska siellä on liikaa Mäykystä kiinnostavaa rojua. Herra ottikin avoimien ovien päivästä ilon irti ja sukelsi isoon jätesäkkiin möyrimään. Keittiösuunnittelija katseli herran touhua: Kuinka toi voi olla tommonen?
Tekstit
13 kommenttia:
Ei tähän voi sanoa muuta kuin "kissat!". :D
Hmm, nythän suunnittelija voi suositella "kissaystävällistä liettä".
Voi Mäykynen <3 Onhan se kyllä aivan uskomatonta jos jonkun vieraan huomio ei ole 100% talon kissassa. Hyvä että Mäykynen tuntuu osaavan konstit! :)
Ihana Mäykynen, aina etunenässä toheltamassa! <3
Minä voin kyllä hyvin kuvitella, miten se voi olla tommonen. :) Meillä kävi vähän aikaa sitten eräs talotekniikan asiantuntija, ja kissat olivat hyvin tuohtuneita, kun heitä ei huomattu. Lyhyen hetken aikana he mm. varastivat miehen kynän, vaanivat hänen kättään ja roikkuivat housun reisitaskussa; kengät/saappaat nyt tarkastetaan aina jokaiselta vieraalta. Varsinkin Toto oli aivan mahdoton, joten sieppasin hänet syliin. Sieltä Toto tuijotti vierasta miestä hyvin intensiivisesti ja kehräsi todella kovaa. Että mä oon kuules NÄIN SÖPÖ, etkö muka huomaa?!
Useimpia vieraita tällainen käytös ensiällistyksen jälkeen ihastuttaa, mutta ymmärrän, ettei kaikista ole kauhean ihanaa, jos kimpussa roikkuu koko ajan eläin tai pari. ;)
Huomiota hinnalla millä hyvänsä, keinoja kaihtamatta - sen taidon kissat tuntuvat hallitsevan mainiosti. Meilläkin on saatu havaintoja harvinaisesta saapaspääkissasta kun talvikausi nyt viimein pääsi alkamaan.
Löysin Herra Mäykysen blogin vasta viime päivinä ja näin bengalin nöyränä pavelijana olen saanut paljon vertaistukea lukemalla Herra Mäykysen edesottamuksia! On siis ihan normaalia rämpyttää sälekaihtimia aamuyön hiljaisina tunteina, rynnätä etuovelle (ja yleensä myös rappuun asti) kun ovikello soi, auttaa keittiösuunnittelijaa tai remonttimiestä tai ketä tahansa heidän hommissaan :) kun makuuhuoneesta purettiin kiinteitä vaatekaappeja, tämä bengali istui koko toimituksen ajan vaatekaapin lattialla ja katseli kun seinät kaatuivat ympäriltä. Remonttimies oli kyllä hyvin huvittunut apupojastaan, mitä nyt välillä vähän siirteli pois tieltä jos ohjeet eivät ensimmäisellä kerralla ihan perille menneet. Kiitos hyvästä blogista ;)
Tieteski keskipisteeksi!! Sehän on kissa...
Musta ja Harmaa oli tyrmistyneitä, kun meillä kerran kävi sähkömies joka ei huomannut heitä yhtään! Naamoista paistoi epäusko hyvin selvästi!
"minä, minä, minä, minä" niin sen olla pitää ;D Mahtavaa luettavaa!
Kissat osaavat aina olla keskipisteinä. Mäykynen edusti hienosti ja esitteli samalla kotiaan. ;)
Hyvä Mäykynen, noin sen olla pitää! Kallenkin mielestä ihmiset ovat vaan häntä varten:)
Herra Mäykynen on loistava. Erään ragdollin ihminen seuraa Mäykysen elämää ja pitää lukemastaan...
Hienoa, että niin monet muutkin osaavat homman! Mitä sitä mistään tulisi, jos ei kissa olisi keskipisteenä?
Anonyymi: Kyllä, on vähintäänkin normaali tuollainen tohu ;)
Musta ja Harmaa: Kauheeta! Se sähkömies oli varmaan kuuro-sokea. Sellaisten touhua vasta kannattaakin vahtia erityisen tarkkaan.
Lähetä kommentti