Hiirikoppailua

Leikkien kestosuosikki on ollut jo pitkään hiiri koriin. Henkilökunnan mielestä leikki on tylsä ja loppuunkulunut, mutta meiltähän ei kysytä. Herra Mäykynen kantaa hiiriään säännöllisesti henkilökunnan jalkoihin ja kiehnää rappusissa, jotta laiska henkilökunta tajuaisi tulla yläkertaan kiipeilypuun luo.

Leikkiin kuuluu hiiren heittäminen puuhun Mäykysen toimiessa Pilvilinnansa ylimpänä hiirikopparina. Leikin haastavuutta henkilökunnalle on viime aikoina lisätty, sillä enää heiteltäväksi kelpaavat vain suosikkihiiret. Tylsät hiiret torjutaan tassuniskuilla tai sitten niihin ei reagoida mitenkään. On henkilökunnan ongelma käydä hakemassa ne Pilvilinnasta, jos niitä sinne välttämättä haluaa viskoa. Mäykynen ei niiden takia viitsi vaivautua ja kavuta hiiri suussaan lattiatasolle.

Torjuntoja koppien sijaan joutuvat kestämään ajoittain myös suosikkihiiret. Ennen töihin lähtöään henkilökunta heittää Mäykyselle hiiren koriin. Kokemuksen kautta herra on ilmeisesti oppinut, että hutiheitot uusitaan ja henkilökunta armollisesti odottaa, että Mäykynen saa kunnon kopin ennen herran julmaa hylkäämistä. Nykyään kotoa lähteminen saattaa edellyttää jo noin kymmentä heittoa, sillä Mäykysen koppaustaidot tuntuvat olevan arkiaamuisin hieman huonossa terässä. Suosikkihiiriäkin läiskitään tassulla maahan sen sijaan että otettaisi koppeja. Jos sitten otetaankin koppi, niin hups, ote usein lipeää. Ja jos ote pitääkin, niin viimeistään hiiren suuhuntunkemisvaiheessa leuat loksahtavat auki ja hiiri-parka pudota mätkähtää lattialle. Oho!

Lisäjännitystä hiirikoppailuun Mäykynen luo seikkailemalla ajoittain Pilvilinnansa reunoilla ja jopa ulkopinnalla. Mikään pakkohan hiiri suussa ei ole lähteä keikkumaan kapeille reunoille, mutta kai vauhtia ja vaarallisia tilanteita voi näinkin itselleen luoda. Välillä touhu on näyttänyt niin pahalta, että henkilökunta on rynnännyt apuun, kun Mäykynen on roikkunut ulkopinnan huovassa enää vain etutassujensa varassa. Mutta niinpä vain herra on aina tilanteet itsenäisesti selvittänyt eikä toistaiseksi katonrajasta ole mätkähdellyt maahan kissoja. Silti henkilökunta arvostaisi, jos kaikkein hurjimmat trapetsitaiteilut ja ihmisasukkien mielenrauhaa järkyttävät temput jätettäisi väliin.

Joskus Mäykystä ottaa päähän nykyisen asunnon edeltäjäänsä hiukan matalampi huonekorkeus.