Elli också på finska

Eilen postilaatikkoon kolahti virallinen todiste Ellin kaksoiskansalaisuudesta. Nyt Ellin tiedot löytyvät niin Sveriges Kattklubbars Riksförbundin kuin Suomen Kissaliiton tietokannoista. Melkein pari kuukautta vierähtikin ilman minkäänlaista rekisterikirjaa. SVERAKin paperit pistettiin postiin pian Ellin saapumisen jälkeen. Ensin stressattiin, että posti ei katoa matkalla rotukissayhdistyksen sihteerille, joka sitten edelleen postitti hakemusnivaskan Kissaliittoon. Mukaan tarvittiin alkuperäinen rekisterikirja, alkuperäinen transfer-paperi SVERAKilta ja alkuperäinen rekisterikirjojen maksukuitti sekä tuontikissan rekisteröintihakemus. Kuoressa oli niin monta alkuperäistä asiaa, että henkilökunta epäili, että lähetyksen katoamispotentiaali olisi murphyn lain mukaan suuri. Eihän nipulla rahallista arvoa ollut nimeksikään, mutta harmaita hiuksia olisi tullut monta lisää, jos Ellin identiteetti olisi pudonnut postimatkalla katuojaan oikean postilaatikon sijaan.

Kaikki lippulappuset saapuivat kuitenkin onnellisesti perille, sillä jo reilu viikko postituksen jälkeen Elli sai sähköpostitse tietää suomalaisen rekisterinumeronsa. Kissaliiton rekisteriprintteri on kuitenkin aika hidas tai ylikuormitettu, sillä tästä kesti vielä reipas kuukausi ennen kuin paperit olivat perillä. Välissä ehdittiin jo jännittää, pääseekö paperiton Elli edes Turokin näyttelyyn. Sitten tosin viisaammat valistivat ja kertoivat, että sähköpostitse ilmoitettu rekisterinumeroilmoitus riittää, kun vain ennakkoon ilmoittaa näyttelyn järjestävälle yhdistykselle rekisteröinnin olevan vielä vaiheessa. Loppujen lopuksi paperit tulivat kuitenkin ihan monta päivää ennen näytelmää, sillä lauantainahan noita vasta tarvitaan.

Ihme kyllä, samassa kuoressa palautettiin Ellin ruotsalaiset paperit. Henkilökunta oli kuvitellut, että Kissaliitto pitäisi ne itsellään. Ilmeisesti väärinkäytöksen mahdollisuutta ei kuitenkaan pidetä merkittävänä, vaikka jollain kissalla sitten olisikin henkilöllisyys useammilla erilaisilla kansilla. Nyt Elli voi siis tarvittaessa esiintyä myös ruotsalaisena kissana. Mäykynäkin taitaa sujua molemmilla kielillä, sillä Mäykysellä ja Ellillä ei näytä olleen erityisempiä ymmärrysvaikeuksia. Mäykysen kiroiluille ja manailuille Elli ei kyllä näytä juurikaan korviaan lotkauttavan, mutta henkilökunta epäilee syyksi ennemminkin valikoivaa kuuloa, kun kielellisiä vaikeuksia.