Elli ja Mäykynen olivat tänään taas rauhallisella helleulkoilulla omalla pihallaan. Henkilökunta seurasi kaksikon touhuja lounaansa lomasta. Yllättäen Elli pomppasi ilmaan ja säntäsi lujaa vauhtia pusikkoon. Henkilökunnan näkemykset tapahtuneesta erosivat hieman toisistaan: toisen mielestä Elli ryntäsi perhosen perään ja toisen mielestä Elli oli epäonnekseen saalistanut ei-niin-leikkisällä tuulella olevan mehiläisen tai muun vastaavan pistoötökän.
Elli rauhottui heti pikaspurttinsa jälkeen, joten koko asia pääsi melkein unohtumaan. Vasta sisällä henkilökunta vilkaisi pöydällä makoilevaa Elliä ja totesi, että neidin tassukoko oli tuplaantunut sitten viime näkemän. Sirotassuinen neiti kilpailee nyt tassukoossa jo Mäykysen kanssa ja katu-uskottavuuskin on varmasti ainakin tuplaantunut. Kyytabletin palasen antoa harkittiin, mutta päätettiin sitten jättää väliin, kun turvotusta lukuunottamatta Ellillä ei näytä olevan mitään oireita. Henkilökunta kovasti toivoo, että kokemuksesta viisastuneena neiti leikkisi jatkossa vain perhosten ja muiden vaarattomien öttiäisten kanssa. Taitaa tosin olla turha toivo, sillä Mäykynen ei ainakaan ole ottanut opiksi saamistaan pistoista, vaan ampiaisia ja mehiläisiä lätkitään huolettomasti edelleen.
Tekstit
14 kommenttia:
No ohhoh mikä reaktio! Toivottavasti paranee pian. Ei nuo karvanaamat tosiaankaan kovin helposti opi virheistään. Viimeksi maaseudulla Amos sai monena päivänä peräkkäin kimalaisen piikistä ja aina vaan yhtä innoissaan lähti jahtaamaan seuraavaa. Sitä se kahden aivosolun omistaminen välillä teettää.
Huh huh, jo on tassulla kokoa! Sietää Mäykysenkin varoa, nyt voi tulla Elliltä turpiin kaksin verroin kovemmin!
Mitenkähän homma meneekään kissoilla, sillä nykykäytännön mukaan ainakaan koirille ei enää suositella kyytabletteja, vaan suoraan lekuriin, mikäli pistos on tullut suoraan naamavärkkiin. Onneksi Ellillä kohteena oli vain käpälä. Keväällä lienee ollut lehdissä jotain juttua tästä mutta eipä tullut otettua asiasta sen tarkemmin selvää, harmi.
Wilman henkilökunta: Sikäli kun täällä henkilökunta on seurannut tuota kyytablettiasiaa, niin nykysuositus tosiaan on, ettei kyytablettia saisi antaa eläimelle kyyn puremaan, vaan silloin suoraan ja nopeasti eläinlääkäriin (riippumatta puremakohdasta). Syynä munuaiset eli kyyn myrkky on suuri rasite munuaisille ja kyytabletti vielä lisärasite, joten siitä on silloin usein enemmän haittaa kuin hyötyä.
Ampiaisen- ja mehiläisenpistoihin kyytabletti on edelleen ok (munuaisvikaiselle en tosin ilman eläinlääkärin neuvoa antaisi), jos joku hoito ylipäänsä on tarpeen. Pistoötököiden myrkky ei ole munuaistoksista ja ongelmana on yleensä vain turvotus ja tällöin kyytabletti (eli kortisoni) on ihan käypä lääkitys.
Ellille ei nyt kuitenkaan ole annettu kyytabletin murusta, kun vaikuttaisi edelleenkin onneksi siltä, että tuo tassuturvotus on ainoa seuraus ja sekin lähinnä esteettinen haitta.
Aika muhkea tassu! Herrat täällä Keski-Suomessa eivät ainakaan ole oppineet mitään edelliskesistä. Tänä kesänä vain korvat ovat kärsineet - itikanpuremista ihan muhkuroilla.
Aikas hurja tassu. Mein neiti kanssa yksi päivä leikki innoissaan yhden pistiäisötökän kanssa. Katsoin parhaaksi heivata sen ikkunasta ulos, ennen kuin kissa saa pistoksen.
Vaikuttava raaja! Me ei ikinä olla saatu leikkii kunnolla ampparien tai mehkujen kans. Phh. Onneks edes kärpästen kans. Kärpassarjaa.
Jopas on käpälällä kokoa! Katsoin ensin otsikkoa lukematta, että kuvassa on Mäykysen ja Ellin tassuvertailu... Omilla kissoilla on tainnut olla tuuria pörriäisvalinnassa, kun tassuilla on paukutettu pökerryksiin pääasiassa kimalaisia, eikä minkäänlaisia pistoksia ole kuuden "uhkapelikesän" aikana vielä tullut.
Pikaista paranemista Elli-neidille!
No johan on tassu! :D Aika hauska kuva. Meidän Lilja saalisti myös ampiaisen viime kesänä aivan vastaavanlaisin seurauksin. Yhden päivän se tassun turvotus kesti eikä siitä mitään sen kummempaa sitten seurannut. Ilmeisesti neidille ei edes jäänyt mitään traumoja asiasta, koska edelleen ne ampiaiset kiinnostavat.
Ellin tassu oli yön aikana palautunut normaalimittoihinsa, joten sirotassuneidillä kaikki hyvin.
Musta ja Harmaa: Kärpässarja on täälläkin suosittu ja sillä on myös henkilökunnan tuki :)
ella: Olisi hyvin voinutkin olla tassuvertailu, koska Ellin maksitassu on samaa kokoa kuin Mäykysen normitassu :)
No oho, Elli olis voinu sanoa Mäykyselle että Talk to the paw, man!
Hyvä, että ei tullut Ellille muita oireita kuin tuo ronskinmman puoleinen tassun koko. Oma kissani jahtaa myös innoissaan ampiaisia, mutta toistaiseksi onnettumuuksilta on vältytty, ja olen saanut ampparit pelastettua ulkoilmaan pois kissan tassuista :)
Meille kävi myös noin toukokuussa! Sen jälkeen ei ole jostain syystä kimalaisiakaan juuri näkynyt pihalla, joten toistaiseksi uusintapistoilta on vältytty. Tässä kuva meidän big footista: http://dy.fi/kls
Mäykynen varmaa puhalsi pikku-Ellin jalan terveeksi. Että ei se ihan ihmeparaneminen ollut :)
Voi Elli-parkaa. Mahtaa tassua särkeä.
Lähetä kommentti