sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Päällysneidin pääsiäinen


Viime viikon henkilökunta vietti pääsiäislomaa ja Mäykynen ja Elli olivat vakihoitopaikassaan riehumassa. Aamupala oli tarjoiltu Ellin vaatimuksesta noin kello viisi ja viimeisenä yönä ei kai juuri oltu nukuttu, koska kaksikko oli hillunut ympäri kämppää ja vaaninut ilmastointikanavan päällä katolla raakkunutta varista. Lisäksi Mäykynen oli kaatanut kukkaruukkupinon, kun ei ollut mielestään saanut tarpeeksi huomiota. Kaikin puolin tavallista bengalielämää siis. Ihme ja kumma Mäykynen ja Elli tuntuivat kuitenkin edelleen olevan jatkossakin tervetulleita hoitopaikkaansa. Söpöydellään saa ilmeisesti paljon anteeksi.

Nähtävästi viikko oli kuitenkin ollut myös kaksikolle raskas, sillä hoidosta haettaessa Elli nukkui varmasti ainakin tunnin henkilökunnan sylissä ja aivan täysin vapaaehtoisesti. Ellihän ei siis KOSKAAN tule syliin vapaaehtoisesti ja Elliä saa silittääkin vain silloin harvoin kun neiti niin päättää haluta. Tämä oli siis täysin poikkeuksellista eikä luultavasti tule toistumaan ihan lähitulevaisuudessa.

Kotiin päästyään kaksikko nukkui lähes koko illan — no ihmekös, jos edellinen yö oli mennyt hilluessa ympäriinsä. Elli nukkui kuitenkin sohvannurkassa, älkää nyt sentään kuvitelko, että neiti olisi jo toistamiseen kömpinyt henkilökunnan syliin.

Aamulla Elli herätti viideltä, mutta toisin kuin hoitopaikassa, täällä ei ole yhtä tehokas aamupalatarjoilu, vaan kuuteen asti käytiin väsytystaistelua siitä, saako neiti aamupalansa heti vai kohta. Normaalisti aamupala tarjoillaan seitsemältä, mutta saattaa olla, että menee muutama päivä ennen kuin neidin aamupalakello saadaan taas takaisin perusrytmiinsä. Muuten pääsiäispäiväkin on mennyt kaksikolla lähinnä nukkuessa, tosin ulkona on sentään käyty. Siellä nuori rattaissa istuja innosta hihkuen kutsui Elliä hauvaksi — voi järkytys sentään! Moisesta solvauksesta tuohtuneena Elli sitten kipittikin pikavauhtia sisälle.

Blogipäivityksessä on nyt tarjoilla vain arkistokuvaa Ellin tähystyspaikasta eikä mitään etäisestikään pääsiäiseen viittavaa. Henkilökunnan pöytäkoneen kovalevy sanoi eilen sopimuksensa irti ja nyt valokuvakirjasto on toistaiseksi poissa käytöstä. Varmuuskopiot toki on olemassa, mutta tässä uutta konetta odotellessa on Mäykysen ja Ellin kuvienkäsittelypalvelu tilapäisesti poissa käytöstä. Näissä kuvissa kuitenkin näkyy, miksi meillä sekä kaiuttimet että televisio on tukevasti pultattu seinään kiinni. Ei toivoakaan, että litteä TV voisi pysyä pöydällä pystyssä, sillä Mäykysen ja Ellin läsnäolo kasvattaa maan vetovoimaa huomattavasti normaaliin verrattuna. Kaiuttimetkin todettiin liian suureksi riskiksi kaiutinpylväiden päällä ja niinpä nekin saivat paikan seinältä. Kiinnityspaketin mukana tulleita peruspultteja ei uskallettu käyttää, vaan Ellin ja Mäykysen hyppyjen kaiuttimiin kohdistamia newtoneita laskeskeltiin huolellisesti ja sen jälkeen henkilökunta valitsi kiinnitykseen hiukan järeämmät ruuvit. Mäykynen ei tosin kaiuttimien päällä juuri viihdy, mutta Elli seikkailee näillä näköalapaikoilla ihan päivittäin. Juuri sopiva tila neidille istuskella ja ihmetellä maailman menoa. Huomatkaa myös neidin häntä: se on aina sievästi astettu tassujen päälle istuipa neiti sitten missä tahansa.


12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Neiti on aika pullea katti! Kiva nähdä Ellinkin saanen hieman painoa!

Hra Mäykynen kirjoitti...

Taitaa neidin asento hiukan hämätä, sillä ei Elli ole ollut näitä kuvattaessa ainakaan merkittävästi pulleampi kuin muutenkaan. Totuus siis on, että nämä kuvat ovat jo syksyltä ja esim. noissa alla olevissa talvisissa jutuissa on paljon tuoreempia kuvia neidistä. Saahan neitiä toki pitää pulleana, mutta henkilökunnan mielestä neiti on kyllä ennemminkin melkoisen siro rakenteeltaan :)

Ana kirjoitti...

Kiva häntä, kiva kisu!

Niin, kyllä se on vaan ihan ihmisen vastuulla, meneekö niitä kukkaruukkupinoja rikki vai ei. Sen oppii pikkuhiljaa, jos elää vuosikausia kissan kanssa. Alkaa tietää pelkällä intuitiolla, mille asetelmille kannattaa sanoa noutänks...

Anni kirjoitti...

Tuttua, siis tuo bengalin aiheuttama ylimääräinen maan vetovoima ;) Kun tuossa taannoin ihmettelit, että miten meillä pysyy ne kukkaruukut ikkunalaudalla - kerrottakoon että kukat ja ruukut ovat tällä hetkellä ämmässuolla...

Täytynee varmaan itsekin alkaa etsimään iskuporakonetta televisiota varten. Toisaalta meillä _oli_ makkarissa telkkari seinällä, 8mm ISOILLA pulteilla ja se tv-teline vasta olikin mieluisa kiipeilypuu!

Anonyymi kirjoitti...

Nuo Ellin silmät ovat lumoavat!
Vai on kaksikko pitänyt hoitopaikassa vauhtia. Niin sitä pitää ottaa ilo irti. Mitä sitä nyt muutamasta kukkapurkista tai aikaisesta aamiaisvaatimuksista, ja täytyyhän sitä nyt olla tarkkana ettei kaikenmaailman raakkujat ihan mitä vaan pääse tekemään huomaamatta.
Elli on siro ja viehättävä bengalineito.
T. Sarita

Anni kirjoitti...

Niin, ja Ellistä tulisi loistava ko kaiutinmerkin mainoshahmo!

Hra Mäykynen kirjoitti...

Zepa: Ei sen asian tajuamiseen taida oikeasti tarvita edes vuosikausia, vaan luulen että hoitopaikassakin on asia ymmärretty, mutta siellä jaksetaan vielä kuunnella kolinoita ja siivoilla satunnaisia sotkuja, kun kyse on vain tilapäisestä ongelmasta. Jos kissan kanssa asuu kuitenkin lähes vuoden ympäriinsä, niin sitten on jo selvästi helpompi tehdä pienehköjen esineiden kissasaneeraus, kun siivota niitä sotkuja ;)

Anni: Joo, Elli voisi kyllä ruveta mainostamaan ko. kaiutinmerkkiä. Oli yksi harvoja, jossa on kaiutinelementtien suojana metalliverkko sellaisen haperon kankaan sijaan. Ne piti heti jättää laskuista, sillä mikäs olisikaan enää houkuttelevampi raapimisalusta...

Mamma N kirjoitti...

Kaunotar!

mama kirjoitti...

Niin on Elli tuossa kuin piste iin päällä...hurmaava neito:)

marja kirjoitti...

Siis Ellihän voisi mainostaa mitä tahansa, ja kaikki kissafanit rynnisivät ostoksille!
Elli ei takuulla edes löydä vahingossa semmoista asentoa, jossa se ei olisi soma ja siro!

Mamma N kirjoitti...

Hyvän mielen haaste Herralle ja Neidille olisi Naukulassa!

Karolina kirjoitti...

Oi kuinka sievä neiti :))