Nälkälakko

Henkilökunnan riemu on ylimmillään, sillä herra Mäykynen on tänään vaatinut päästä ulos. Emme olisi uskoneet, että tällainenkin päivä vielä koittaa, jolloin Mäykysen huuto ilahduttaa, mutta nopeasti muuttuvat asiat.

Vielä eilen iltapäivällä Mäykynen oli Mevetin päivystyksessä pari tuntia saamassa suonensisäistä nesteytystä. Edellisen blogikirjoituksen jälkeen herran kunto meni vain huonompaan suuntaan, eikä vapaaehtoisesti mennyt alas enää mikään ruoka tai neste. Ripulin vuoksi nestehukkaa kuitenkin tuli, joten jotain oli tehtävä. Heikosta kunnostaan huolimatta herra taisteli eläinlääkärissä sisukkaasti ja vastusti verinäytteen ja tippaletkun laittoa niin paljon, että rauhoituspiikki oli pakko antaa.

Verinäytteessä paljastui, että neutrofiilien määrä oli hiukan koholla, joten epäily bakteeri-infektiosta heräsi ja herra sai antibioottipiikin ja kotiin vielä Clavubactin-kuurin. Lisäksi kreatiini oli juuri yhden pykälän viitearvon yläpuolella ja tästä syystä joudumme kontrolliin muutaman viikon kuluttua. Koholla oleva kreatiini voi viitata munuaisongelmiin, mutta eläinlääkäri epäili, että Mäykysen tapauksessa lukema olisi noussut vain kuivumisen takia ja palautuisi luultavasti normaaliksi itsestään. Evääksi saatiin lisäksi Royal Canin Recovery -märkäruokaa.

Loppuillan herra oli hyvin väsynyt ja vaikutti olevan hiukan omissa maailmoissaan, suurimmaksi osaksi varmasti rauhoitusainekrapulasta johtuen. Mäykyselle annettiin ruiskulla toipilasruokaa ja NutriPlus-geeliä, sillä paasto ei ole hyväksi kissan elimistölle. Aamulla herra tuntui taas olevan järjissään, mutta väsymys ja ruokahaluttomuus olivat edelleen tallella. Catvet-kissaklinikalle soiteltiin ja juteltiin rokottaneen eläinlääkärin kanssa. Verinäytteen pienistä tulehdusviitteistä huolimatta puhdasta rokotusreaktiota pidettiin edelleen mahdollisena. Herra Mäykysen oireet muistuttavat pitkälti lievää kissaruttoa. Toisaalta kissalla voi olla ripuli ja ruokahaluttomuutta monesta muustakin syystä. Antibioottikuurin rinnalle lisättiin Promax -maitohappobakteerivalmiste, jossa on probioottien lisäksi smektiittisavea, jonka tarkoitus on suojata suolen limakalvoa. Saimme myös neuvon kerätä ulostenäytteitä, sillä yksi syy poikkeuksellisen rajuun rokotereaktioon saattaa olla piilevä suoliston parasiitti-infektio. Matokuurilla herra olikin ennen rokotusta, mutta nyt hakusessa on jokin alkueläinotus kuten Trichomonas foetus.

Ruiskuruokintaa jatkettiin ja lisäohjeeksi tuli, ettei kannata yrittää tarjota Recovery-ruokaa enää lautaselta, jos sitä on käyttänyt pakkoruokinnassa. Vesi ei kuulemma yleensä herahda kissan kielelle, jos lautasella joutuu katselemaan samaa mömmöä kuin vain hetkeä aikaisemmin on väkisin ruutattu suuhun. Sovittiin myös, että huomenna mennään tapaamaan eläinlääkäriä, jos näillä neuvoilla ei toipuminen lähde hyvään vauhtiin.

Iltapäivällä Mäykynen osoitti vihdoin pieniä piristyksen merkkejä. Ensin herra ilmoitti olevansa tarpeeksi terve valjastelemaan. Kun henkilökunta ei ollut samaa mieltä, herra siirtyi remontoimaan uusinta pahvilaatikkoaan. Lopulta myös nähtiin varsinainen ihme: Mäykynen söi märkäruokaa lautaseltaan. Määrä oli ehkä reilu ruokalusikallinen, mutta kerta oli kuitenkin ensimmäinen sitten perjantaiaamun. Täydelliseen toipumiseen on vielä matkaa, mutta näyttäisi vihdoin siltä, että tunnelin päässä pilkottaa aurinko.