maanantai 12. lokakuuta 2009

Vieras metsässä



Sunnuntaina Mäykynen kävi nauttimassa ihanasta syysilmasta. Kirpakka keli sai turkin aluksi hiukan pörröön, mutta äkkiä herra tuntui viileyteen sopeutuvan ja karvatkin laskivat takaisin normaalitasoon. Saattaa kyllä olla, että kohta joudutaan kaivamaan Mäykysen takki jostain laatikon pohjalta.

Mäykynen ei ole päässyt kokonaiseen pariin viikkoon ulkoilemaan, joten retkestä piti ottaa kaikki irti. Puiden runkoja piti kiipeillä, lintuja vaania ja ruohoa natustella sydämensä kyllyydestä. Hoitopaikassa Mäykysellä on ollut oma sisäruoho, mutta mikään ei kyllä korvaa osittain tuleentuneen syysheinän aromia.

Mutta sitten ihan yllättäen pusikosta ilmestyi toinen kissa. Luitte oikein, Mäykysen pusikossa oli tunkeilija. Asiaan ei mitenkään liity se, että kyseinen kissa ilmeisesti asuu läheisessä talossa. Pitäisihän sen silti ymmärtää, ettei Mäykysen alueelle ole tulemista. Herra päättikin välittömästi lähteä keskustelemaan asiasta vierailijan kanssa. Mutta kurja pelkuri otti jalat alleen ja kulkusen kilinän tahdittamana luikahti aidanraosta läheiselle pihalle. Koska Mäykysen henkilökunta ei ymmärrä mistään mitään, Mäykynen ei saanut seurata perässä. Niin jatkui rauhallinen sunnuntaiulkoilu, kunnes... Siinä se taas oli kurkkimassa kuusen takaa. Mutta tälläkin kertaa vieras luikki pakoon heti kun Mäykynen lähti kohti. Ja siihen juttu sitten lässähtikin, sillä henkilökunta päätti tässä vaiheessa ohjata Mäykysen muualle ulkoilemaan. Kummallista, miksei muka naapureihinsa saisi tutustua?

15 kommenttia:

Jenni kirjoitti...

Upeita kuvia! Mutta ymmärrän hyvin Mäykysen tyrmistyksen: t-u-n-k-e-i-li-j-a ja vielä pakeneva sellainen. Pöh. Toivottavasti Mäykynen pääsee pian keskusteluetäisyydelle tunkeilijavakoilijan kanssa ja saa kerrottua, että HÄN asuu nyt täällä ja tämä on hänen metsänsä. Piste.

Mekin ollaan joskus mietitty, mitä kävisi, jos naapuriin tulisi vapaana vilistävä kissa (siellä oli ennen sellainen) ja se hiippailisi meidän valjastajien reviirillä. Mitään sen tuohduttavampaa C ja T eivät varmasti voisi edes kuvitella.

sea kirjoitti...

Onpas kaunis naapurin plikka! Ettei Maukunen olisi iskenyt silmäänsä tuohon tyttöön. ;)

Zepa kirjoitti...

Vieraalla neidolla on selvästi mikrofoni leuan alla. Raportoikohan se emoalukselle?

Tajuttoman hienoja kuvia... *taputapu!*

Sirpa ja Kollo kirjoitti...

Teillä on käynyt tuuri, jos neito väistää Mäykystä. :)

Perässä kulkeva, pörhistelevä, varoitusääniä päästävä ja hyvin reviiritietoinen, itsekseen lenkkeilevä kissa saa kissan taluttelijan paniikin partaalle nopeasti. Ja oma kissa hermostuu myös. Minusta on tästä omakohtaista kokemusta.

Sanna kirjoitti...

Mitä jos naapurin neito hieman ihastuikin herra Mäykyseen? Jos vain vienosti kävi ensin katsomassa, sitten vielä toistamiseen piti päästä katsomaan komeaa muukalaista.

Vulpes kirjoitti...

Wallukin aina haluaisi valjaslenkeillä tehdä tuttavuutta naapureiden kissojen ja ohikulkijoiden koirien kanssa, mutta herran lähestymisyritykset eivät näytä kovin ystävällisaikeisilta, joten henkilökunta on nähnyt parhaaksi kiristää herran flexiä sillä hetkellä eikä päästää tekemään lähempää tuttavuutta muiden kanssa.

Sulo kirjoitti...

Hah! Olis IHANA törmätä johonkin likkaan reissulla, mutta meitsin kuono on törmännyt vaan...siiliin! ARgh! Siitä jäi trauma!

sitruuna kirjoitti...

Toinen kissa?!? YÄK! Toiset kissat on YÄK. Paitsi Eppuli Peppuli Kaveripoika.
- sanoo Mauno

Menina kirjoitti...

Voi hei, kuka kurja julkeaa tallata Mäykysen reviirillä - toisaalta ihmekös tuo jos tytöt poikkeaa "kylään" kullanhakureissullaan... Mäykyläinenhän on oikea saalis!
Meillä kulkee täällä iso paksuposkinen kolli, joka lähtee aina seuraamaan. Kisu on aina ihan tuohtuneena ja puolet pienempänä koittaa reppana puolustaa reviiriään :)
Aivan upeita kuvia taas kerran!

Elina V. kirjoitti...

Hienot kuvat :) Meilläkin on naapurustossa tuommoisia karkureita. Tosin Ronja ei ole niistä yleensä kiinnostunut. Kun kerran lenkille on päästy, se painelee suoraa päätä metsään ;)

luolaleijona kirjoitti...

Sitä se teettää kun saa titteleitä, mainetta ja pokaaleja - kohta Herra Mäykysellä on jo lauma tyttöjä perässä kun yrittää käydä vain kissanmaitoa ostamassa lähikaupasta! ;)

Meilläkin on tuollainen naapuri. Kerran kesällä se seuraili meitä koko ulkoilun, n. 20 minuuttia. Aslania olisi kiinnostanut kovasti vieras kissa, kun Raichu puusilmä ei huomannut koko kattia :D

Hra Mäykynen kirjoitti...

Hännän asennosta päätellen herra Mäykynen ei ollut kovin ihastunut naapurin söpöliiniin ;) Tällaiset hiukan ujot naapuruston kissat ovat kyllä ihan mukavia. Sellainen rohkeampikin tapaus on tavattu ja silloin meinasi mennä hiukan rähinäksi.

Jenni kirjoitti...

Ymmärrettävää, ettei Mäykynen jaksa innostua joka ihailijasta. Ihailijoita on niin PALJON!

Elina kirjoitti...

Voi että, todella nätit kuvat. Sekä Mäykysestä että naapurin tytöstä. On se kumma, kun Mäykysen ei sallita tehdä tuttavuutta!

Kiitos kommentista. Ei me edes kokeilla sitten Herman's Organicia, mikäli se ei Mäykyselle ja kavereille maistu. Möykkytrio on hyvin nirsoa väkeä.

Harmi, ettei me käydä paljoa kissanäyttelyissä, ja kun käydään, niin jonkun muun kyydillä. Olen autoton opiskelija. Olisi hankala roodata hiekkasäkkejä siis. Harmillista, sillä tuo näyttelyhinta ei ole YHTÄÄN paha!

Vapaaherrat kirjoitti...

Ei oo totakaan kaunokaista/komistusta karvoihin katsomista.. mielessä voi olla mitä vain konnankoukkuja.. Kokemuksesta tiedämme, että reviiriä on vahdittava herkeämättä vierailta tunkeilijoilta oli ne sitten kauniita tai ei. Hyvä olla valppaana, Mäyky!