lauantai 11. helmikuuta 2012

Vuosihuollossa

Mäykysen ja Ellin kalenteriin oli torstaille merkitty eläinlääkärivisiitti. Ellillä oli tiedossa tavallinen rokotuskäynti ja Mäykysen piti mennä hammaskiven poistoon. Herra oli taas tapansa mukaan mitä hurmaavin herrasmies heti kun sai kömpiä vastaanotolla ulos kantokopastaan. Mäykynen tepasteli ympäriinsä ja yritti hieroa tuttavuutta eläinlääkärin kanssa, joka kuitenkin säälimättä tökkäsi rauhoitteen takamukseen. Sitä ennen oli jo käyty vaa'alla ja voi järkystystä: Mäykynen oli laihtunut puolen vuoden aikana puoli kiloa! Mäykynen ei ymmärrä, miten painosta aina jaksetaan vaahdota, viimeksi eläinlääkäri jo mietti oliko herralle kertynyt ylimääräistä (mietinnän tulos oli kyllä että ei kuitenkaan) ja nyt huolehdittiin, kun herra olikin nuoruusiän mitoissa. Koskaan ei ole hyvä!


Koska henkilökunta on myös huomannut, että herran pissapaakut ovat olleet viime aikoina aika pieniä, niin päätettiin sitten, että samalla rauhoituskerralla tutkitaan hiukan enemmänkin. Mäykynen tosin haluaa korostaa, että hänen mielipidettään ei kukaan kysynyt. Niinpä sitten imettiin veret, ultrattiin vatsa, ja tarkastettiin pissan mahdolliset kiteet siinä hampaiden puhdistuksen lomassa. Ainoastaan kokovartalomagneettikuva taisi jäädä ottamatta.

Elli-neiti selvisi paljon helpommalla, koska neiti oli ymmärtänyt koko homman jujun. Vuosi sitten neidin rokotuskorttiin oli merkitty painoksi 3,64 kg ja tänä vuonna vaaka näytti 3,64 kg. Elli ei uskalla lähteä riskeeraamaan näillä asioilla, sillä jo pelkkä rokottaminen on aivan käsittämättömän hirveää. Neiti ei ensinkään olisi halunnut tulla kopastaan pois, ja kun Elli oli väkisin kiskottu tutkimuspöydälle rokotettavaksi, yritti kiukkuinen ja pelokas sisupussi väkisin koppaansa oviaukon saranapuolelta. Tänäkin vuonna Elli selvisi koettelemuksesta kuitenkin hengissä ja sitten päästiinkin jo kotimatkalle.


Niin kuka pääsi ja kuka ei, Mäyky-raukka jäi eläinlääkäriasemalle tutkimuksiin ja henkilökunta pohti, onko herralla mahdollisesti munuaisvika, kiteitä pissassa, pahanlaatuinen kasvain vai joku salaperäinen näivetyssairaus. Kahden tunnin jälkeen herran sai noutaa kotiin ja kaikki tuloksetkin olivat jo valmiita. Täytyi vain todeta, että CatVetilla on hyvät laboratoriovalmiudet, sillä vaikkapa tavallisessa terveyskeskuksessa jäisi vain haaveeksi saada vastaavia verikoevastauksia alle kahdessa tunnissa. Henkilökunnan suureksi helpotukseksi Mäykysestä ei etsimälläkään ollut löytynyt mitään vikaa. Kaikki arvot olivat aivan erinomaisia eikä missään ollut mitään pienintäkään viitettä jonkinlaisesta poikkeamasta.


Mäykynen oli vielä kotiin päästessäänkin melkoisessa tokkurassa eikä edes kävely oikein sujunut. Elli pelkäsi tokkuraista Mäykystä ja hiiviskeli pitkin nurkkia ja tuijotti herraa turvallisen matkan päästä. Pitkällisten kiertelyiden ja kaarteluiden jälkeen neiti rohkaistui ja myötätuntoisesti kävi sähisemässä uneliaalle kaverilleen.

Tokkurastaan huolimatta Mäykynen ei malttanut olla paikallaan missään, vaan huojui sinne ja tänne ympäri kämppää kunnes henkilökunta tajusi ottaa herran syliin. Siinä kelpasi sylimussukan vihdoin nukkua.




Seuraavana aamuna kaikki oli taas niin kuin ennenkin. Tokkura oli poissa, Elli sieti Mäykystä ja rallia vedettiin ympäri kämppää täydet sata lasissa. Ellin elämässä ei mikään ole muuttunut, Mäkysellä taas on laihtumiskielto ja pepsodent-hymy. Mäykynen voi siis kaikessa rauhassa jatkaa nirsoiluaan, koska henkilökunnan ongelmahan se on löytää herralle mieluisia sapuskoita. Turha valittaa jostain laihtumisesta, jos ruokakupissa on vain Mäymöriä (so last season) ja Orjenin raksuja (syömäkelvottoman terveellisiä).

8 kommenttia:

Anni kirjoitti...

Onneksi mitään ihmeellistä ei Mäykysen tutkimustuloksista löytynyt! Ja hienosti Ellikin pitänyt painonsa kurissa.

Kissat osaavat olla välillä liiankin laatutietoisia, ainakin meillä vain melkein se kallein kelpaa, joten ostetaan sitten sitä ettei tarvitse nälkäkuolemaa leikkiä, huutaa ruokaa ja peittää mäymöriä sekä protestoida.

Musta kirjoitti...

Hyvä Mäykky! On kumminkin paljon parempi olla terve ku pipi, ja siinä oot oikeessa että on ihmisten duuni hypätä ruuan perässä, sillä me hoidetaan jo duunimme eli ollaan kauniita. Lisäksi esim meillä, mäkään en saa laihtuu ja ihmisen taas pitäis laihtuu joten kenen täs pitääkin hypätä? Niinpä just.

Ellille kans pusu, oot kiva likka ja osaat pitää puoles!

Ruusu kirjoitti...

Mukavaa kuulla, että molemmat "leopardit" ovat hyvässä kunnossa. Onkos Herra Mäykynen kokeilut Porta 21 tai Mjau ruokia? Meillä tykätään, tosin meillä uppoaa ihan kaikki mitä kuppiin laitetaan. ;)

Hra Mäykynen kirjoitti...

Anni: Meillä on melkeinpä toisinpäin eli ainakin Mäykynen useinmiten söisi mieluiten halpoja "roskaruokia" kuin kalliita ja laadukkaita merkkituotteita.

Musta: Sulla on kyllä asenne kohdallaan jo olet selvästi sisäistänyt kaiken oleellisen kissuudessa :)

Ruusu: Kyllä Mäykynen on noitakin ruokia kokeillut ja Porta 21 kelpaa ihan ok siinä kuin monet muutkin vastaavat kanapainotteiset ruoat. Mjauta herra kyllä söisi, mutta Mäykysen maha ei sitä kestä, joten sitä meillä ei siksi syödä. Samasta syystä myös esim. Whiskasin Mmmmm... -ruokia ei meillä kissoille tarjota. Ellin maha kyllä kestää, mutta Mäykysen ei.

ella kirjoitti...

Hyvä hyvä, Mäykynen! Ihanaa, ettei herrasta (tai Ellistäkään) löytynyt mitään vikaa :)

Jenni kirjoitti...

Elli on kyllä todella tarkka linjoistaan. <3

Huh, onpa Mäykystä koeteltu! Onneksi kaikki koettelu oli turhaa, eikä mitään löytynyt. Oliko lääkärillä arviota, miksi pissapaakut ovat pienentyneet?

Hra Mäykynen kirjoitti...

Jenni: Hiukan yllätti Ellin, ettei Elli ollut yhtään kerännyt painoa, sillä neiti on kyllä se joka noista kahdesta tarkkaan huolehtii siitä, ettei ruoka-aika jää väliin :)

Ei ollut Mäykysen pissapaakuista mitään arviota. Ylihuolehtivainen henkilökunta luultavasti? Hutipissoja ei kuitenkaan ole ja välillä on ihan isojakin paakkuja, joten eiköhän kaikki ole ok.

Inkku kirjoitti...

Kiva, että kumpikin katti todettiin terveeksi. Meidän nirsoilijoita on alkanut lapsettaa ja Latzin junior ruuat menee vauhdilla suihin. Kannattaa kokeilla vaihteeksi niitä.
Olen aloittanut uuden kissablogin Hiirihelvetin hallitsijat osoitteessa hiirihelvetti.blogspot.com
Tervetuloa lukijaksi, jos kiinnostaa.

Inkku