Hurmaava herrasmies

Herra Mäykynen oli viime viikonloppuna ensimmäistä kertaa hoidossa. Hoitopaikkaan matkustus oli vastenmielistä: Mäykynen protestoi ankarasti, että joutui taas matkustamaan hurisevassa peltilehmässä. Onneksi tällä kertaa matka oli lyhyt. Joonas jätettiin hoitopaikkaan ruoka- ja lelukassillisten kanssa. Jo ennen vakihoitoväen paikalta poistumista herra Mäykynen oli yrittänyt maistella paria viherkasvia ja pestä keittiön lattian vesikuppinsa sisällöllä. Toimeliaisuus kunniaan!

Vakihoitoväki oli hieman huolissaan Mäykysen mahdollisista tempauksista ja projekteista. Hoitopaikasta kuitenkin viestiteltiin, että kaikki meni loistavasti. Mäykynen on aivan ihana! Kissanhoitaja oli ollut aivan otettu, kun paikkoihin tutustumisen jälkeen Mäykynen oli hypännyt syliin pörisemään ja vielä kaiken lisäksi innostunut polkemaan tassuillaan hoitajan naamaa. Herra selvästi osaa esittää vieraille vain parhaita puoliaan. Edes hoitajan jalkoja ei oltu kynsitty.

Sunnuntai-iltana koitti kotiinpaluun aika. Huomasimme, että Joonaksen innoittamana hoitopaikan sisustusta oli hiukan muuteltu. Kukat oli siirretty ikkunalaudoilta ja pöydiltä korkean kaapin päälle ja olohuoneen lattialle oli rakennettu pienestä pöydästä ja pussilakanasta Joonakselle vaanimispaikka. Herra Mäykynen oli kuulemma ollut sängyn petauksen aikana niin kiinnostunut pussilakanasta, että herralle oli annettu sellainen kokonaan omaan käyttöön.

Vaikutti siltä, että herra Mäykynen viihtyi hoitopaikassaan erinomaisesti. Paluumatka oli sen sijaan taas yhtä tuskaa ja autoilua protestoitiin ankarasti: MIAA, MIAAA, MIAA!

Herra Mäykystä odotetaan jo innolla uudelle vierailulle. Onhan Mäykynen niin hurmaava!