Pahan ruoan päivä

Reippaana kuin partiopoika herra Mäykynen päivystää keittiön tähystysjakkaralla. Henkilökunta pitää kissaraukkaa aina nälässä. Raksuja lukuunottamatta herra Mäykynen on ollut melkolailla kaikkiruokainen, ja märkäruoat ja lihat ovat kadonneet lautaselta nopeasti. Viime aikoina herra on kuitenkin alkanut nirppailla. Ruokaa kiljutaan entiseen malliin, mutta läheskään aina se ei katoa lautaselta. Mäykynen söisi nykyään mielellään vain Mäymörin (engl. Miamor) pussiruokia. Pettymys on syvä, kun lautaselle laitetaankin jotain muuta. Henkilökunta ei tiedä, mikä tekee juuri Mäymörin pussuikoista niin spesiaaleja. Pieni epäilys tosin on, että jos laatikot ostettaisiin täyteen Mäymöriä, vaihtuisi herran lempiruoka nopeasti.

Mäykysellä on kattaus kolmesti päivässä. Tänään aamuruoka meni nihkeästi ja iltaruoka ei maistunut ollenkaan. Henkilökunta jo hieman huolestui, josko herralla olisi pientä syysflunssaa, kun Joonas vaikutti kovin apealtakin. Loppuillasta iltaruoka päätettiin korvata herkku-Mäymörillä, jotta pikkupotilas saisi edes hiukan ravintoa. Henkilökuntaa oli kuitenkin selvästi höynäytetty. Herra Mäykynen veteli Mäymörit salamana kitusiinsa ja lopuksi peitteli tarmokkailla tassunvedoilla vieressä olleen Animondan mössön. Apaattisuuskin loppui kuin seinään, kun henkilökunta ymmärsi vihdoin antaa nuorelle miehelle syömäkelpoista ravintoa.


Henkilökunta on todennut, että herra Mäykynen ei ehkä saa vielä vakavia sisäelinvaurioita, jos paastoaakin yli kahdeksan tuntia. Ehkä on jopa aika siirtyä kahden ruokailun päivärytmiin. Nyt herra Mäykysen kanssa onkin laadittu sääntö, että päivässä voi saada aivan maksimissaan yhden pussin Mäymöriä. Mäykysen tassunjälki tosin vielä puuttuu sopimuspaperista.