Kurjuuksien kurjuus

Kuten Akrobaattijutussa jo lyhyesti mainittiinkin, herra Mäykynen on taas pönttöpää. Eilen illalla henkilökunta huomasi Mäykysen peräpään haisevan omituiselle ja lähempi tarkastelu osoitti, että kastraatiohaavasta tihkui hiukan ruskehtava mönjää. Nivusen haava on parantunut moitteettomasti, mutta normaalikiveksen poistohaavan parantuminen on ollut kovin hitaan oloista ja nyt sitten tuli vielä selkeä takaisku. Yön yli nukuttiin, mutta heti aamulla herra pakattiin kantokoppaan. Suuntana oli Mevet, jonka poliklinikka aukeaa jo klo 7.30. Odotustilassa vierähti tovi, mutta Mäykynen käytti ajan hyväkseen tekemällä äänenavausharjoituksia. Vieressä olevasta koirasta lähti tosin välillä niin outoja ääniä, että jopa herra Mäykynen mykistyi hetkeksi.

Eläinlääkäri totesi Mäykysen karvanoppajäänteen tulehtuneeksi. Herra Mäykynen ei ymmärrä, mille puoskarille se oikein vietiin, sillä kypäräpakko tuli taas kymmeneksi päiväksi! Ja ihan kuin siinä ei olisi tarpeeksi: tuon kymmenen päivän ajan aamuin illoin pitää syödä myös erittäin epäilyttävä Clavubactin-antibioottitabletti. Kaikki tämä vain siksi, että peräpään haju ja vuoto eivät miellytä henkilökuntaa. Mäykynen olisi kyllä mielestään voinut aivan hyvin hoitaa itse peräpääongelmansa.