Luonneanalyysi

Herra Mäykynen tavoittelee korkeuksia. Vain katto on rajana.

Viikon Kissakuvahaastessa etsitään oma kissaa kuvaavaa persoonaa. Vaihtoehtoina ovat luonnetyypit, jotka Sari Kumpula on esitellyt kirjassaan Kissan 9 luonnetta. Vaatimattomaan tapaansa Mäykynen yrittää pärjätä mahdollisimman monessa sarjassa.

• Perfektionisti “Vain paras kelpaa”
  Tämä luonne kuvaa Mäykystä usein. Laatikkoprojektien suhteen Mäykynen on ehdottoman tarkka ja antautuu työhönsä täysillä. Tarkastaja Mäykynen myös valvoo huolellisesti useita asioita kuten pyykkien kuivatusta ja akvaarion vedenvaihtoja.
  
  
• Auttaja “Voinko miellyttää teitä?”
  Ai ketä? Mäykynen miellyttää vain itseään ja jos siinä sivussa viihtyy joku muukin, niin kiva juttu. Jos ei, niin sitten ei.
  
  
• Menestyjä “Tahtoo haasteita”
  Haasteeton elämä on tylsää. Aina pitää kehitellä uusia suunnitelmia, kokeilla ja yrittää kaikenlaista uutta. Tiesittekö esimerkiksi, että kaapelimodeemin pudottaminen lattialle on paras tapa saada henkilökunnan huomio pois tietokoneesta?
  
  
• Romantikko “Naukuja kuutamolla”
  Voidaanko karjuntaa ulko-oven edessä tai nälkäänkuolemishuutoa keittiössä pitää romanttisena? Ei, henkilökunta ei usko, että Mäykynen on romantikko.
  
  
• Tarkkailja “Salaperäinen yksinäinen”
  Herra Mäykynen on kaikkea muuta kuin yksinäinen sielu. Herra joutuu olosuhteiden pakosta kärvistelemään työpäivät itsekseen. Muuten Mäykynen onkin sitten siellä missä tapahtuu — riippumatta siitä kaivataanko Mäykystä mukaan vai ei. Ihan turha kuvitella, että vaikkapa korjaus- tai remonttihommia voisi tehdä ilman tarkastaja Mäykystä. Jopa paitojen silityksessä Mäykynen on suurena apuna istumalla silityslaudan päässä.
  
  
• Epäilijä “Voiko tähän luottaa?”
  Mäykysellä ei ole aikaa tuhlattavaksi epäilyyn. Jos joku kiinnostaa, sinne mennään. Jos käy kehno tuuri, niin sitten pudotaan tai tarpeen vaatiessa poistutaan paikalta vähin äänin. Mäykynen ei arkaile eikä piileskele, vaan on ensimmäisenä tutustumassa kaikkeen uuteen olipa sitten kyse asioista, esineistä tai ihmisistä.
  
  
• Seikkailja “Varsinainen villikissa”
  Aina tilaisuuden tullen. Tosin tilaisuuksia on rajoitetusti, koska sisätiloissa kaikki paikat on oikeastaan koluttu jo läpi ja ulkoilua haittaa talvi ja tassuravisteluita aiheuttava lumi. Lisäksi ulkoseikkailuissa on sellainen rajoittava tekijä kuin flexi, joka estää päättömimmät tempaukset. Onneksi seikkailussa on vain mielikuvitus rajana ja olohuone ja pullonkorkki muuttuu helposti hämyisäksi metsiköksi ja araksi metsähiireksi, jota hurja kissapeto voi vaania sammaloituneen kiven eli sohvan takaa.
  
  
• Johtaja “Täällä määrään minä”
  Ehkä unelmissaan Mäykynen määrää, mutta herran harmiksi totuus on hiukan muuta. Edes ruokaa ei tarjoilla aina käskyn käydessä.
  
  
• Rauhanrakentaja “Tärkeintä on harmonia”
  Herra Mäykysen lempiharrastuksia on epäharmoninen ryntäily ympäri kämppää. Hippiluonnetta herrasta on hiukan vaikea löytää.

Yhteenvetona voidaan todeta, että herra Mäykynen on seikkaileva menestyjä, jolla on ajoittain hiukan perfektionistin vikaa.

Keskipiste

Viikon kissakuvahaasteessa haettiin kuvaa, jossa huomio kiinnittyy kissaan. Herra Mäykyselle keskipisteenä olo on rutiinia.

Syöksy

Viikon kissakuvahaasteessa aiheena on syöksy, ja siinä herra Mäykynen on mestari. Varsin herrasmiesmäisesti Mäykynen kuitenkin syöksähtelee lähinnä lelujen ja pienten punaisten laser-pisteiden perään. Henkilökunnan peiton alla liikkuvat varpaat innostavat hyökkäyksiin vain satunnaisesti. Juuri nyt syöksähtely tosin on vähäistä herran vielä parannellessa leikkaushaavaansa.

Paluu arkeen

Joonaksen joululoma on lopuillaan ja huomenna alkaa arkinen aherrus. Herra Mäykysen arki sujuu tosin yleensä rennosti. Lomien aikana järjestettyjä aktiviteetteja on selvästi enemmän. Jokaipäiväiset ulkoilutkin saattavat taas jäädä hetkeksi historiaan. Sen sijaan työpäivän jälkeen on mukava käpertyä toviksi henkilökunnan syliin hyrisemään tai muuten vain makoilemaan.

Viikon kissakuvahaasteessa on aiheena arki.

Kääryle

Viikon juuri sulkeutuvassa kissakuvahasteessa keräillään kuvia kääryleistä, joten tässä vielä nuoresta herra Mäykysestäkin sellainen joukon jatkoksi. Tämän kuvan ottohetkellä Joonas oli ollut uudessa kodissaan muutaman tunnin ja väsähtänyt sängylle tutustuttuaan ensin ihmeissään uusiin paikkoihin.

Teh Crib

Viikon kissakuvahaasteessa tutustutaan kissan omaan kotiin. Yläkuvassa herra Mäykynen lepäilee kotitolppansa terassilla, mistä aukeaa esteetön näköala läheiseen makuuhuoneeseen. Kulkemisen helpottamiseksi länsipäädyn kaiteesta on jätetty pala pois. Ratkaisu ei taida olla aivan lapsiturvallinen, mutta Mäykysen poikamiesboksissa se ei haittaa. Lisäväriä asumukseen on saatu peittämällä tylsä harmaa kokolattiamatto kirkkaanpunaisella kitch-henkisellä ruotokuviorievulla (Zooplus), joka onkin herran lempihuonekaluja. Joka kodin ongelmakohta, Catmaxin keskiliitos on Mäykysillä saatu naamioiduksi kietomalla sen ympärille perinteistä pyykkinarua (Stockmann). Taustalla näkyvä tolppa johtaa yläkertaan.

Schrödinger ja kissa

Eläinlääkärin ihanneasiakkaan Joonaksen sairauskertomus vain jatkuu. Kypäräpakkoa ja poistumiskieltoa on taas määrätty muutama päivä lisää. Onneksi huolellisen päivittäisen haavanhoidon ja puolitoistakertaisen antibioottiannoksen myötä kivesvarkauden jättämät haavat näyttäisivät vihdoinkin alkavan parantua.

Miten jostain, mitä ei oikeastaan ole edes olemassa, voi olla niin paljon vaivaa? herra Mäykynen ihmettelee. Joonaksella on ollut ylenmäärin aikaa etsiä vastausta muun muassa kvanttimekaniikasta, sillä tulehdusriskin minimoiseksi ulos ei pääse ja herra Mäykysen olo on kuin aaltopaketilla äärettömän syvässä potentiaalikuopassa. Kissamaisesti Joonas on lähestynyt kirjaa kaikin aistein ja yrittänyt myös osmoosioppimista.

Valitettavasti voi olla niin, että Schrödingerin yhtälökään ei tarjoa Mäykysen etsimiä vastauksia, sillä herra alkaa olla jo varsin makroskooppinen kappale ja klassinen tarkastelu on siten riittävää. Oikeastaan modernin fysiikan ilmiöistä herra on osoittanut kiinostusta lähinnä tunneloitumiseen, jota tapahtuu erityisesti muovipussien läpi sekä koloista, joista Mäykynen ei klassisen tarkastelun mukaan voi mahtua. Halkaisijaltaan 20-senttinen kauluri tosin haittaa herran tunneloitumispyrkimyksiä merkittävästi. Oikeastaan se laskee kissan energiatasoa muutenkin niin paljon, että mistään virittyneisyydestä ei voi puhua. Sen sijaan, kun kaulurin ottaa pois, Joonas alkaa välittömästi juosta huoneiden välillä harmonisena oskillaattorina annihiloidakseen tielle sattuvat leluhiiret. Herra Mäykysen harmiksi korkeat energiatasot ovat sallittuja vain henkilökunnan välittömässä valvonnassa, ja niinpä kaulurivaimennin on vielä toistaiseksi päässä suurimman osan vuorokaudesta.


Viikon kissakuvahaasteen aiheena on kirja tai lehti.

Akrobaatti

Viikon kissakuvahaasteessa haetaan kissamaisia venytyksiä, ja niissä herra Mäykynen on kissana melko etevä. Jopa niin etevä, että eläinlääkärin asentaman kaulurin kanssa takapään nuoleminen ei tuottanut supernotkealle herralla liikaa vaikeuksia. Niinpä kauluri oli päivitettävä suurempaan malliin.

Kaulureista puheen ollen Joonaksella on aamuisen päivystyskäynnin jälkeen taas sellainen päässään. Kastraatiohaavaa parannellaan nyt antibioottien voimin, ja pönttöä pitää pitää taas seuraava viikko.

Kissakuvahaaste 85: Mustavalkoinen

Virallinen "Mitä ihmettä henkilökunta taas touhuaa tuon kameran kanssa?"-potretti nuoresta herra Mäykysestä mustavalkoisena.

Kissakuvahaaste 82: Syys

Hienoiseksi ihmetyksekseen herra Mäykynen sai aamulla kyydin parvekkeelle kissakuvahaasteen syys-kuvaa varten. Helsingin syksy ei ole vielä ihan täydessä käynnissä, mutta onneksi pihan vaahterat sentään punertavat jonkin verran. Ensi viikolla voisi ehkä saada kuvia lehtikasoihin sukeltelusta.

Prisman jakkara

Viikon kissakuvahaasteessa ihmetellään portaita, ja kuvassa ovat herra Mäykysen suosikkisellaiset. Keittiöjakkaran päältä on hyvä tarkkailla maailman ja erityisesti keittiön menoa. Olipa jakkara missä tahansa se on henkilökunnan kannalta aina huonossa paikassa. Herra Mäykysen asunto on sen verran pieni, että jakkara tarjoaa aina oivallisen hyppyalusta jonnekin. Sen kautta saattaa päästä tavallista pienemmällä ponnistuksella hellalle tutkimaan kuumia levyjä, tiskipöydälle siivoamaan astioita, hedelmäkoriin heittelemään sipuleja tai ikkunalaudalle kaluamaan orkidean juuria.

Pesukonetarkastaja

Laatutietoinen herra Mäykynen ei voi antaa asioiden tapahtua ilman virallista valvontaa. Tässä kuvassa on meneillään tason 2 pesukoneauditointi. Tarkastukseen kuuluu pesulaitteen silmämääräinen tarkastelu ulko- ja erityisesti sisäpuolelta sekä koemakuu rumpuun asetettujen pyykkien päällä. Tarkastaja voi halutessaan siirtää pyykkejä koneesta lattialle, jos se on pesurummun pohjan tutkimiseksi välttämätöntä. Pesukoneen luukut ja saranat tutkitaan lähinnä hajuaistiin turvautuen, ja jos painaumista löytyy nukkajäämiä, niistä otetaan näyte kynnellä tai, yksityiskohtaisempia tuloksia vaadittaessa, nuolemalla. Kaikkien pintojen ja liitäntöjen lujuus voidaan tarvittassa arvioida puremalla.

Rumpuun jätetyistä tassunjäljistä päätellen tässä taloudessa käytetty kissankarvojen lakanoistapoistoprosessi ansaitsee KISU 9001 -laatusertifikaatin.

Kuvahaasteet: Iholla

Uutena aluevaltauksena herra Mäykynen poseeraa nyt myös Kissakuvahaasteen isän ja äidin eli Valokuvatorstain yleisölle. Jälkimmäisessä aiheena on iho, ja ensimmäisessä lähellä. Yhteensä siis iholla, mikä sopii Mäykysen sylihakuiselle luonteelle mainiosti.

Kissakuvahaaste 78: Vaaleanpunainen

Viikon kissakuvahaasteen aiheena on vaaleanpunainen, ja tämä kuva on harmittavan kaukaa haettu. Kyseessä kuitenkin on herra Mäykynen, jonka lempiväreihin pinkki ei kuulu. Tai rehellisemmin sanottuna se ei kuulu Mäykysen henkilökunnan suosikeihin, joten vaaleanpunaisia virike-esineitäkään ei löydy kuvattavaksi edes näin tarpeen vaatiessa.

Bengalin rotumääritelmää seuraillen Mäykysessä itsessäänkään ei ole kovin paljon valeanpunaista: nenänpään pitäisi olla tiilenpunainen ja polkuanturoiden mustat. Kieli sentään on vaaleanpunainen ja sitä on hyvä käyttää vaikka mustien tassujen pesuun.

Kissakuvahaaste 77: Karvat

Kissakuvahaasteessa kaivataan karvoja, ja tällä viikolla Mäykysen vastaus aiheeseen on pelkkä kuva ilman pidempää tarinaa. Herra Mäykysen karvat joutuivat juuri kuvauskohteeksi, kun kissa erehtyi nukahtamaan sohvalle. Herra alkaa olla tottunut salamavalojen välkkeeseen, sillä niistä ei näyttänyt olevan unille mitään häiriötä. Ainoastaan sivulle sojottavien karvojen silittely herätti Mäykysessä refleksin levittää jalat ja kääntää maha ylöspäin vastaanottamaan rapsutuksia.

Kuvassa on Mäykysen pilkullinen vatsanalus, jonka karvojen pehmeys välityy kuvasta kivasti, ainakin kuvaajan mielestä. Harvemmin tulee vaihdettua työpöydän taustakuvaa, mutta ylläoleva otos pääsi nyt siihen tehtävään.

Kissakuvahaaste 76: Rosvo

Tällä viikolla kissakuvahaasteessa jahdataan rosvoja. Tässä kuvassa herra Mäykynen ei varsinaisesti ole varkaissa, vaan sylissä, mutta herneenpalot ovat silti herran suosikkeja rosvottaviksi. Välillä Mäykysen herneitä syövältä henkilökunnalta unohtuu syötyjen hernepinojen jäljiltä jääneet palkopinot pöydille. Yleensä, kun katseensa kääntää, tai vaikka ei edes kääntäisi, kissa hyppää pää edellä palkokylpyyn.

Mäykysen kiinnostus kasvitieteisiin on toki hienoa, mutta herneenmetsästys aiheuttaa henkilökunnalle jonkin verran ylimääräistä siivousvaivaa. Palkopussiin sukeltaminen on nimittäin vasta ensimmäinen vaihe Mäykysen herneprojektissa. Kun sopiva palko on löytynyt, se tassutellaan ensin lattialle, ahdistetaan nurkkaan ja lopulta piilotetaan sohvan alle. Tämän jälkeen sohvan kulmaa purraan pari kertaa kasviksen saamiseksi uudestaan esille, mistä herneenpalko ei kuitenkaan pelästy, vaan pysyy visusti piilossa. Niinpä Mäykysen on palattava vaiheeseen yksi noutamaan uusi palko.

Ammattirosvon tavoin Mäykysen hernesaalis on siis hajautetusti kätketty eri huonekalujen alle. Vanhoista kätköistä onkin hyvä tylsän hetken koittaessa kaivella esiin ihanasti rapisevia kuivuneita palkoja yhä uudelleen metsästettäväksi.

Ja onhan palkoja ilo pureskella ihan luvankin kanssa.

Kissakuvahaaste 75: Nimi

Tämän viikon kissakuvahaasteessa kysellään kissan nimien alkuperää.

Herra Mäykysen etunimi, Joonas, on kissalan antama. Sukunimensä herra puolestaan ilmoitti ihan itse: Heti uuteen kotiin päästyään Joonas enimmäkseen kuljeskeli uteliaasti huoneesta toiseen reviiriinsä tutustuen. Yleensä matkaa taittui muutama askel kunnes vastassa oli jokin mielenkiintoinen huonekalu, seinä tai muu vastaava. Sellaisen kohdalla kissa pysähtyi, katseli ympärilleen ja totesi kysyvästi: mäy? Ruokakupin ja muiden tärkeiden kohteiden paikat selvisivät pikku-Joonakselle pian, minkä jälkeen sanavarastoon lisättiin vaativammansävyinen: mäy! Parin ensimmäisen päivän jälkeen herra Mäykysen äänenkäyttö muuttui monipuolisemmaksi, mutta sukunimi jäi.

Yläkuvassa herra Mäykynen mäykyy mielipiteensä kauneusunet keskeyttäneestä salamavalon välkkeestä.

Kuten monilla ihmisilläkin, Joonaksella on myös toinen etunimi, Wilbert. Vilpertti pikkukissa sai nimensä vilkkautensa ansiosta. Joonas Vilpertti ei kuitenkaan olisi arvostetulle ja vakavamieliselle kollille sopiva nimi. Eihän satunnainen eläinlääkäri tai pihan uudet kissatuttavuudet välttämättä moisesta hömppänimestä ymmärtäisi, millaisen hienostuneen persoonan kanssa ovat tekemisissä. Joonas Wilbert Mäykynen sen sijaan takaa paremman ensivaikutelman.

Kissakuvahaaste 74: Virike

Herra Mäykynen osallistuu ensimmäistä kertaa kissakuvahaasteeseen. Kyseessä on blogi, joka tarjoaa viikon tai kahden välein aiheen, johon sopivia kuvia halukkaat voivat julkaista omissa blogeissaan. Eräänlainen inspiraationlähde siis ja tapa esitellä omia kuviaan mahdollisesti kiinnostuneelle yleisölle. Koska Mäykynen olisi tämän blogin olemassaoloaikana ehtinyt osallistua myös edelliseen haasteeseen, laitetaan kuva joka sopii molempiin: tältä viikolta virike ja viime viikolta kynnet.

Herra Mäykyselle näyttäisi käyvän virikkeestä mikä tahansa, mikä liikkuu tai ei liiku. Eilisillan suosikki oli kuvassa näkyvä pullonkorkki, joka kuvanottohetkellä tehdyn kokeen perusteella oli kaikkein virikkeellisin. Toisin sanoen vierekkäin asetetuista "oikeista" leluista ja korkista saaliiksi joutui korkki, ja hyvähän sitäkin on kynsiä.