Innokas akvaristi

Herra Mäykynen on ehtinyt osoittaa suurta kiinnostusta akvaarioharrastukseen. Olohuoneessamme uiskentelee sekalainen kalasoppa 325 litran altaassa, ja Mäykynen on ottanut tehtäväkseen käydä päivittäin varmistamassa kalojen hyvinvointi. Pitäähän sitä tarkkailla, että kalaparkojen reaktiot ovat tallella, eikä mikään outo kalarutto ole koitunut porukan surmaksi. Toisin kuin Joonas kaloihin, kalat suhtautuvat kuitenkin Joonaksen heilumisiin melkolailla väliinpitämättömästi. Ne ovat ilmeisesti jo oppineet, että niiden elämä lasien takana on jokseenkin turvattua, eikä yhden ulkopuolella huitovan katin vuoksi kannata juuri evää heilauttaa. Mäykysen mielestä kunnon kalan kuuluisi kuitenkin olla nopealiikkeinen, minkä vuoksi vikkelät leväbarbit ovat sen suosikkeja. Lasin edessä möllöttävät ja ruokaa kärkkyvät lehtikalat eivät yleensä jaksa kiinnostaa, vaikka välillä niidenkin kanssa voi ottaa pieniä tuijotuskilpailuja. Joonas ei alkuunkaan ymmärrä, miksi joku on moisia tylsiä otuksia kotiinsa hankkinut, ja tunne taitaa olla molemminpuolinen.

Herra Mäykysen mielestä viihdyttävin osa harrastusta on kuitenkin viikoittainen vedenvaihto. Toimenpiteen onnistumista vahditaan tarkasti. Erityisesti veden siirtyminen altaasta lapolla saaviin on kriittinen kohta, jossa ei saa antaa tarkkavaisuuden herpaantua. Saavin täyttymistä pitää seurata. Eihän ole ollenkaan ammattimaista, jos vesi noruu suoraan saaviin, vaan virtausdynamiikaa pitää ehdottomasti analysoida ja tarvittaessa säädellä tassuanturin avulla. Vaikka Mäykynen hoitaakin tehtäviään keskittynyt ilme naamallaan, paikalla on syytä olla myös nopealiikkeinen avustava työmies. Kun virtaus on liikaa pielessä, tarkastaja Mäykynen saattaa pitää letkun irroittamista pidikkeestään ainoana ratkaisuna. Työmiehen tehtäväksi jää tällöin letkunpään mahdollisimman nopea pyydystäminen ja lattian kuivaaminen. Alakerran naapuri ei välttämättä ymmärtäisi Mäykysen virtausdynamiikkaongelmia, jos katosta alkaisi tihkua vettä.