Kissaario

Myydään akvaario. Kissa kuvausrekvisiittaa.

Muuton ja remontin vuoksi talouden akvaario on ollut kuivilla jo kesästä asti, jolloin silloisille kala-asukeille etsittiin uusi koti. Pitkällisen harkinnan jälkeen koko akvaarioharrastus on päätetty lopettaa. Onhan allas hyvinhoidettuna kaunis, mutta vedenvaihto ja siivoukset taisivat olla viikon kohokohta ainoastaan Mäykyselle. Tarkastaja Mäykysellä on kuitenkin niin paljon muutakin puuhaa, että herra saa nyt pärjätä ilman omaa kalatelkkariaansa.

Tänään akvaariosta otettiin kuvia myynti-ilmoitusta varten. Tarkastaja Mäykystä homma kiinnosti suunnattomasti, sillä täytyyhän akvaariolle tehdä kuntotarkastus ennen myyntiä. Huolellisen kartoituksen jälkeen Mäykynen antoi tuomionsa: naarmuja laseissa ja lähemmäs kymmenen vuotta vanhat silikonisaumat, mutta pienellä laitolla kuin uusi. Akvaariohiekatkin on tarkastettu ja todettu hyväksi. Kuopimistesti osoitti raekoon olevan hyvää vessamateriaalia, mutta hiekan imutesti jäi suorittamatta, sillä henkilökunta puuttui tässä vaiheessa peliin. Mäykysen mielestä on kummallista, että olohuoneen lattia on täynnä uusia ämpärihiekkiksia, mutta sitten niitä ei kuitenkaan saa edes käyttää.

Matka tuntemattomaan

Putkimies kävi vielä viikolla tulppaamassa ylimääräisiä putkia ja tuulikaapin komeron tarkastusluukku oli tämän käynnin jäljiltä auki. Mäykynen pidettiin poissa eteisestä, sillä herraa ei haluttu hukata talon rakenteisiin. Kolosta pääsee jonnekin eteisen ja kylppärin seinän väliin, missä kulkee erinäisiä putkia ja johtoja.

Ennen luukun sulkemista henkilökunta halusi tarkastaa mystisen välitilan kunnon. Mäykystä ei näkynyt missään lähistöllä, joten henkilökunta jätti tuulikaapin oven auki ja lähti noutamaan peiliä. Palattuaan takaisin oli Mäykynenkin löytynyt. Eihän sitä nyt mitään peilejä tarvita, kun taloudessa asustaa ammattimainen rakennustarkastaja, joka on erikoistunut hankaliin koloihin ja vaikeakulkuisiin paikkoihin. Tarkastaja olikin ryhtynyt tuumasta toimeen ja aukosta näkyi enää pala herran kylkeä.

Henkilökunnalle tuli hiukan kiire, sillä ei ole tarkkaa tietoa, kuinka laaja tuo seinien välissä oleva kolo on. Jos Mäykynen jäisi sinne jumiin, olisi vaihtoehdot todennäköisesti vähissä ja siinähän henkilökunta sitten purkaisi seinää. Koska vaihtoehto ei houkutellut, haettiin paikalle rapiseva raksupussi. Eikä aikaakaan, kun rakennustarkastaja jo kurkisti kolosta. Asiat tärkeysjärjestykseen: Raksupussin kutsu voittaa mielenkiintoisetkin tarkastuskohteet.

Välilopputarkastus

Herra Mäykynen etsii ylijäänyttä tilpehööriä.

Herra Mäykysen remontista on jäljellä enää pahvilaatikkokasa eteisessä. Niin, jos siis unohdetaan, että olohuoneen lattia on vielä menossa vaihtoon ja sähkömiehen vierailuja odotetaan, jotta taskulampun käyttöä voitaisi vähentää myös yläkerrassa. Ei nyt kuitenkaan tartuta pieniin yksityiskohtiin. Remonttimies lopetti urakkansa varsinaisesti jo reilu viikko sitten ja siitä lähtien Mäykynen on taas saanut viettää leppoisaa kotielämää. Tänään remonttimies kävi kuitenkin vielä asentamassa kylppärikalusteita, sillä nimeltämainitsemattoman kylpyhuonekalustefirman tuotteet eivät kellu Itämeren yli ihan niin nopeasti kuin henkilökunta tilausta tehdessään kuvitteli.

Tänään herra Mäykynen pääsi vihdoin valvomaan remonttia. Ruuvilaatikon sisältö tuli inventoitua huolella ja Mäykynen myös seurasi, että kylpyhuoneen mittailuissa ei sattunut virheitä. Kaiken kaikkiaan Mäykynen oli erittäin tyytyväinen työhön ja voi lämpimästi suositella Espoon Laatoitus Ky:tä kaikille kotinsa remontointia suunnitteleville. Ei tässä kuitenkaan kaikki, vaan kesken asennustöiden paikalle porhalsi myös putkimies. LVI-työt ovat aina olleet Mäykysen sydäntä lähellä ja herra jopa intoutui maistelemaan putkimieheltä ylijääneet osat. Rantekno Oy läpäisi myös kirkkaasti tarkastaja Mäykysen tiukat laatuvaatimukset ja lopulta tarkastusrupeaman väsyttämä herra vetäytyi sängylle nukkumaan. Mitä sitä nyt enää vieressä valvomaan, jos hommat näyttävät sujuvan.

Viiden tassun kissahoitola

Viime aikoina Mäykynen on viettänyt paljon aikaa vakihoitopaikassaan. Hoitopaikassa on tiettyjä etuja omaan kotiin nähden, sillä siellä on henkilökunta paikalla lähes ympärivuorokautisesti viihdyttämässä herraa. Ei siis pitkiä yksinäisiä työpäiviä. Paikassa on myös ymmärretty, että aktiivinen kissa tarvitsee viihdykkeitä: olohuoneeseen on pystytetty pussilakanasta ja tuolista maja, jossa Mäykynen viihtyy erinomaisesti. Pussilakanamajasta on erinomaiset vaanintamahdollisuudet ja sinne on hyvä viedä leluhiiret teurastettavaksi. Lisäksi hoitopaikassa näyttää toimivan oma leluhiiriompelimo: jokaisella käyntikerralla Mäykysellä tuntuu olevan joukko uusia hiiriä, joilla leikkiä. Ompelimon lisäksi paikan lelukehittämö keksii kaikenlaisia muitakin kissanleluja. Viimeisin uutuus oli linnunsulista tehty pölyhuiska, jonka Mäykynen oli ominut ja joka oli tapettu jo lukuisia kertoja.

Hoitopaikassa on myös toimivampi ruokahuolto kuin kotona, sillä aamupala tarjoillaan jo noin puoli viisi aamulla, kun Mäykynen käy herättämässä paikallisen henkilökunnan. Kaiken kaikkiaan tarkastaja Mäykynen on todennut paikan täyttävän kaikki mahdolliset ISO 9000 laatustandardit ja paikalle voidaan myöntää täydet viisi tassua. Kotihenkilökunta epäilee, että tavalliseen arkielämään palaaminen voi aikanaan tuoda Mäykyselle joitakin ikäviä yllätyksiä. Julma henkilökunta ei esimerkiksi usko, että nälkäkuolema uhkaisi Mäykystä, vaikka aamupalaa joutuisikin odotamaan jokusen tunnin pidempään.

Karvainen rakennustarkastaja

Tarkastaja Mäykysen valvonnassa tehtävä remontti etenee kovaa vauhtia. Arkipäivien ajan tarkastaja on tosin ollut hyllytettynä liiallisen innokkuuden vuoksi. Mäykynen on joutunut hoitoon, sillä henkilökunta epäilee, etteivät remonttimiehen hermot ehkä kestäisi tarkastaja Mäykysen jatkuvaa kyttäystä. Virallinen selitys on, ettei talossa olo ole uteliaalle kissalle turvallista, mutta Mäykynen tietää, että tämä on ihan henkilökunnan keksimää huuhaata.

Kun Mäykynen välillä vierailee työmaalla on vastassa aina kaikenlaisia uusia yllätyksiä. Viimeksi eteisen ja keittiön väliin oli tullut seinä. Siis seinä! Uusi kulkueste sai selvästi Mäykysen hiukan tolaltaan ja sitä piti ihmetellä tovi jos toinenkin. Harvoin sitä kämppään ilmestyy kokonaisia seiniä, jos pari päivää on kyläilemässä muualla. Eikä kukaan ollut kysynyt Mäykysen mielipidettä seinän tarpeellisuudesta. Törkeää!

Toinen älyttömyys olivat muoviverhot, jotka oli ripustettu keittiön ja olohuoneen väliin. Mäykysen mielestä henkilökunnan älynväläykset alkavat mennä jo liiallisuuksiin. Ensin seinä ja sitten uusi sisustus, joillain pölyisillä muoviriekaleilla. Verhojen tarkoitus ylipäänsäkään ei ole koskaan oikein avautunut Mäykyselle, koska niitä ei oikeastaan voi käyttää kuin kiipeilyyn ja roikkumiseen, mutta jostain ihmeen syystä juuri niihin tarkoituksiin niitä ei saa käyttää. Mäykynen yritti poistaa muovit, mutta puuhat keskeytettiin ja henkilökunnan suureksi hämmästykseksi suojat ovat edelleen paikallaan.

Mäykysen elämä ei kuitenkaan ole pelkkää remonttia, vaan tarkastaja Mäykynen ehtii nauttia myös vapaa-ajasta. Kello neljä aamulla on oikein hyvä aika käydä virkistävällä happihyppelyllä terassilla. Terassille pääsee vain ovesta ja viluinen henkilökunta taas ei näin syksyn tultua enää tarkene nukkua ovi auki. Jaloitelemaan pääsee siis ainoastaan henkilökunnan suosiollisella avustuksella, mutta jostain ihmeen syystä henkilökunta ei tunnu olevan ilahtunut Mäykysen ulkoiluharrastuksesta. Koska pöydälle jätettyjen lehtien ja papereiden repiminen saa aikaiseksi enintään mutinaa ja kylkien kääntämistä sängyssä, on Mäykynen joutunut etsimään vaihtoehtoisia keinoja. Onneksi sälekaihtimet ovat ikkunan sisäpinnalla ja niitä rämppäämällä saa henkilökuntaan mukavasti liikettä. Henkilökunnan arvion mukaan sälekaihtimien jäljellä oleva elinikä on hyvin lyhyt. Ehkä terassin oveen voisi tehdä kissaluukun, joka mahdollistaisi herran omaehtoisen ulkoilun. Vihdoinkin ajatus, joka on järkevä myös Mäykysen mielestä.

Muutto- ja remonttipuuhissa, osa 2

Herra Mäykysen viime viikot ovat kuluneet muuton ja remontin merkeissä ja jälkimmäiset merkit jatkuvat vielä pitkälle tulevaisuuteen. Tarkastaja Mäykynen on kaikki nämä viikot jaksanut olla mukana hommissa eikä väsymys näytä edelleenkään painavan päälle. Tosin jostain täysin käsittämättömästä syystä herra Mäykynen oli varsinaisen muuttopäivän ja vielä pari sitä seuraavaakin päivää hoidossa.

Tänä aamuna Mäykynen herätti henkilökunnan käynnistämällä pölynimurin kello seitsemältä. Eihän remontti ikinä valmistu, jos sängyssä maataan puolille päivin. Tosin aamupalalla lahjottu herra suostui onneksi jättämään siivouspuuhat myöhemmäksi ja palasi vielä sänkyyn nukkumaan. Tarkastaja Mäykysen todelliset tarkoitusperät ovat siis hieman hämärän peitossa ja saattaa olla, että nytkin ongelmana oli enemmänkin mahan liiallinen tyhjyystila kuin remonttipölyn ärsyttävyys.

Ruokahuollon toimivuus on muutenkin tarkastaja Mäykysen sydäntä lähellä. Herran mielestä on suorastaan anteeksiantamatonta, että osa kissanruoista on edelleen pakattuna muuttolaatikkoon. Siis haloo, kämpässä on punkattu jo kohta kaksi viikkoa ja tärkeät tavarat lojuvat vielä jossain laatikkokasan pohjalla. Omatoimisuus kunniaan: Mäykynen käy säännöllisin väliajoin rämppää... eikun siis purkamassa laatikon sisältöä sen kantoaukoista. Aukot ovat juuri sopivan kokoiset, jotta ansiokkaan kaivelutyön tuloksena siitä saa ulos niin raksunäytepussit kuin ZiwiPeak -kuivalihat. Sitten onkin kiire, sillä huolimattomasti säilytettyjen pussien sisällön laatu pitää tietysti kontrolloida, mutta mistään mitään ymmärtämätön henkilökunta on epäilyttävän rapinan seurauksena yleensä tässä vaiheessa jo lähestymässä. Parilla treenatulla pussinpuruotteella kuivatut lampaanmaksapalat ovat ympäri lattioita. Yhdestä näytepalasta ei vielä voi taata koko pussin laatua, joten sitten alkaa kilpailu. Tarkastaja Mäykynen napsii kontrollinäytteitä minkä ehtii ja henkilökunta konttaa lattialla keräten kuivalihoja rikkirevityn pussin jäämiin. Episodin jälkeen pussin jämät siirretään paikalleen astiakaapin kissanruokalaatikkoon. Tarkastaja Mäykynen on siis onnistunut tavoitteessaan: Jälleen yksi laatustandardit täyttävä kissanruoka siirretty oikealle paikalleen!

Muutto- ja remonttipuuhissa

Herra Mäykynen ei ole saanut lasitettua tai edes verkotettua parveketta, vaikka kaikilla muilla Suomen kissoilla sellainen tietysti on ollut ainakin viimeiset sata vuotta. Nyt tilanne kuitenkin helpottuu, vaikka verkotettua parveketta ei edelleenkään ole luvassa. Kuun lopussa Mäykynen muuttaa uusiin maisemiin. Henkilökunta ei ole saanut potkuja, joten seuraamme perässä pois pääkaupungin hulinoista.

Pari päivää sitten Mäykynen kävi tarkastamassa tulevan kotinsa. Siinä näyttikin riittävän puuhaa enemmän kuin tarpeeksi. Erityisen paljon aikaa vei terassin tarkastaminen. Muuten kelvollinen, mutta rakentaja oli laittanut lasituksen koko terassin ympäri. Sateensuoja on hyvä juttu, mutta suunnittelija ei ollut ollenkaan huomioinut saalistusnäkökulmaa: siis eihän lasin läpi pääse pihalla edes takaisin pomppivan ja säksättävän räkättirastaan kimppuun. Tyhmää! Valjaisiin piti siis taas päästä ja piha tuli myös kierrettyä nopeasti ympäri. Vaikka uudessa kodissa onkin paljon hyviä puolia, on keskuspuiston upeille ulkoilumaastoille kohta jätettävä hyvästit. Terassin takana on toki metsikkö ja kävelyteitä, mutta ei isoa metsää. Ehkä Mäykynen pystyy kuitenkin sopeutumaan tähän muutokseen. Askel citykissan elämästä espoolaiseksi ei loppujen lopuksi ole kuitenkaan aivan valtaisa.

Mäykysellä on kuitenkin ongelma: uuden kodin pikkukylpyhuone on sellaisessa kunnossa, ettei se oikein sovellu vessalaatikon paikaksi. Kaikki pitäisi uusia vesieristeitä myöden, mutta Mäykysen henkilökunta on tässäkin asiassa täysin vajaataitoinen ja monet remonttifirmat taas näyttäisivät olevan kesälomalla suunnilleen joulukuulle. Jos jollain blogin lukijalla sattuu olemaan hyviä tai huonoja kokemuksia Uudellamaalla toimivista remonttimiehistä, niin Mäykynen mielellään vastaanottaa näitä osoitteeseen maykynen@gmail.com

Ulos kaapista!

Herra Mäykynen on juhlinut koulujen päättymistä railakkaasti. Eihän Mäykynen tietenkään missään koulussa ole ollut, mutta ei hyviä biletysmahdollisuuksia silti kannata jättää väliin. Ilmeisesti uutisista herra oli kuullut, että lauantain ja sunnuntain välisenä yönä on levotonta. Henkilökunta heräsi kahdesti siihen, että Mäykynen oli vaatekaapissa repimässä muovikassia. Niin, ennen herra ei ole osannut avata vaatekaapin ovea, mutta hyvähän sellainenkin taito oli yön hiljaisuudessa opetella. Aiemmin Mäykynen on pujahtanut kaappiin seikkailemaan vain, jos ovi on ollut auki tai jäänyt raolleen. Koska tarkastaja Mäykynen voi nyt tehdä siisteysselvityksiä myös täysin pistokoemaisesti, on henkilökunnan nähtävästi siivottava kaappi sellaiseen kuntoon ettei sieltä löydy yllätyksiä, jotka on varastoitu hyllyille turvaan Mäykysen tassuilta ja hampailta. Omatoiminen ja kekseliäs kissa on hauska, mutta välillä myös hiukan rasittava.

Aamulla paljastui myös, että yön aikana oli kaatunut poikkeuksellisen paljon tavaraa. Jostain syystä öinen myrsky oli kumonnut niin harjan ja rikkalapion kuin Pepsi-pullonkin. Suurin yllätys löytyi kuitenkin kylpyammeesta, jossa oli Mäykysen vessan aktiivihiilisuodatin silputtuna tuhannen päreiksi. Suodatin oli jäänyt hanan päälle lauantaisen vessapesun jäljiltä. Ehkä tämä oli vinkki, että uuden suodattimen osto olisi paikallaan? Tai sitten Mäykynen oli kuullut, että aktiivihiili sitoo kaikenlaisia myrkkyjä. Eilen herralla aloitettiin matokuuri, joten kannattihan sitä sellaisen epämääräisen mömmön syöttämisen jälkeen hiukan hiiltä ottaakin.

Kahlekuningas Härry Mäydini

Herra Mäykynen oli matkalla kyläilyreissulle kahdestaan autonkuljettajansa kanssa. Mäykynen matkasi tavalliseen tapaansa takapenkille sijoitetussa kantokopassaan, josta kuului äänekästä protestointia. Matkan loppupuolella kuljettaja alkoi ihmetellä, kun mäykynä olikin siirtynyt vastakkaiselle puolelle takapenkkiä. Varovainen vilkaisu varmisti, että herra Mäykynen oli kyllästynyt kantokopan tylsiin näköaloihin ja seurasi matkan kulkua nyt istuskelemalla takaikkunalla. Kuljettajalle tuli pienoinen kiire saada auto tilapäisparkkiin ja herra takaisin koppaansa. Seurasi pientä taitelua kuljettajan yrittäessä saada kissa ja koppa jälleen kohtaamaan toisensa. Auton oveakaan ei uskaltanut avata, sillä vaarana oli, että herra Mäykynen olisi lähtenyt omatoimisesti katselemaan vieraita nähtävyyksiä. Onneksi herra lopulta innostui tutustumaan auton kaasu- ja jarrupolkimiin, ja kuljettaja sai pyydystettyä jaloissaan pyörivän herran takaisin vankilaansa.

Tarkastaja Mäykysen kantokoppa läpäisi turvatarkastuksen, sillä sieltä pystyy hälyttävän tylsyyden uhatessa pakenemaan lukkomekanismeja tarpeeksi tassuttelemalla. Henkilökunta sen sijaan joutuu miettimään, hankitaanko herran kantokoppaan mahdollisesti Abloy-lukko tai joku muu viritelmä, jotta matkustusturvallisuus ei vaarannu herran tylsistymisen vuoksi.

Kokonaisvaltainen pyykinhallintaprosessi

Virallinen pesukonetarkastaja huolehtii myös kuivausprosessin laadunvalvonnasta. Kunnon konsultin tavoin herra Mäykynen on ymmärtänyt, että kokonaisvaltainen prosessinhallinta on tärkeää. Pesukoneen kunto on oleellista, mutta vain yksi osa pyykkäystä. Oikeastaan prosessinhallinta alkaa jo likapyykkien tarkkailusta. Mäykynen käy ajoittain pöyhimässä pyykkejä ja huolehtii etteivät ne esimerkiksi vahingossa pääse homehtumaan. Pyykinpesun jälkeen pitää valvoa, että pyykit ripustetaan narulle asianmukaisesti. Lopulta vuorossa on pyykkien viikkaaminen - yksi tärkeimmistä vaiheista, jossa Mäykynen tarjoaa apuaan pyytettömästi. Herra on aina tunnollisesti paikalla, kun pyykkejä viikkaillaan. Mikäli pyykit unohtuvat liian pitkäksi ajaksi naurulle, muistuttaa herra Mäykynen asiasta kiskomalla kaappivalmiit pyykit lattialle. Välillä aiheesta on tosin pientä erimielisyyttä, sillä herra Mäykysen mielestä viikkaus pitäisi usein suorittaa jo muutaman minuutin kuivatuksen jälkeen.

Pesukonetarkastaja

Laatutietoinen herra Mäykynen ei voi antaa asioiden tapahtua ilman virallista valvontaa. Tässä kuvassa on meneillään tason 2 pesukoneauditointi. Tarkastukseen kuuluu pesulaitteen silmämääräinen tarkastelu ulko- ja erityisesti sisäpuolelta sekä koemakuu rumpuun asetettujen pyykkien päällä. Tarkastaja voi halutessaan siirtää pyykkejä koneesta lattialle, jos se on pesurummun pohjan tutkimiseksi välttämätöntä. Pesukoneen luukut ja saranat tutkitaan lähinnä hajuaistiin turvautuen, ja jos painaumista löytyy nukkajäämiä, niistä otetaan näyte kynnellä tai, yksityiskohtaisempia tuloksia vaadittaessa, nuolemalla. Kaikkien pintojen ja liitäntöjen lujuus voidaan tarvittassa arvioida puremalla.

Rumpuun jätetyistä tassunjäljistä päätellen tässä taloudessa käytetty kissankarvojen lakanoistapoistoprosessi ansaitsee KISU 9001 -laatusertifikaatin.