torstai 4. syyskuuta 2008

Pieni salamatkustaja

Murrosikä on iskenyt ja Mäykysellä on leuassa ikävä mustapää. Vai kissan akneksiko tätä pitäisi kutsua? Näissä mietteissä Mäykysen henkilökunta katseli herran leukaa. Hiukan myöhemmin, uudemmalla kastelukerralla, finni oli kasvanut jo melkein nuppineulanpään kokoiseksi ja törrötti ikävästi vaaleissa leuanaluskarvoissa. Finniteoria joutui kyseenalaistetuksi, kun finni oli vieläpä poikkuksellisen musta. Ettei vain olisi kyse salakavalasta kyytiläisestä ilmaisella aterialla? Laatikosta kaivettiin tähän asti tarpeettomina lojuneet punkkipihdit. Poisto-operaatio ei ollut aivan yksinkertainen, koska herra Mäykysen mielestä mitätön punkki ei ole poistamisvaivan arvoinen. Mäykynen kiemurteli ansiokkaasti, mutta lopulta punkki saatiin kuin saatiinkin pihtien väliin: pari kiertoliikettä ja veto ja punkki räpiköi pihtien välissä.

Zooplusassasta ilmaisnäytteenä saatu O'Tom-punkinpoistaja osoittautui toimivaksi.


Ei ole nähtävästi citykissakaan turvassa punkeilta. Toisaalta kyllähän Mäykynen innokkaasti hilluu pitkin maita ja mantuja ja lähipusikot on koluttu huolellisesti. Koska syksy on jo saapumassa, elämme toivossa, että punkkikausi loppuu pian. Ensi kesänä turvaudumme ehkä Frontline-punkkimyrkkyyn.

Mäykynen punkkimetsällä.

1 kommentti:

Sirpa ja Kollo kirjoitti...

Huh, hyvä että saitte salamatkustajan poistettua. Meillä ei ole onneksi punkkihavaintoja, mutta joku vähän etanan näköinen otus oli pudonnut/pudotettu eilen keittiön pöydän kylmalle. Turkinsiivousoperaation yhteydessä.