Herra Mäykynen on keksinyt uuden kivan leikin. Uusi hiirentappoleikki on variaatio jo alusta asti käytössä olleesta versiosta, jossa hiiriä tassutellaan sohvan alle. Vanhassa leikissä idea on lyödä lelua sopivalla voimalla ja sellaisessa kulmassa, että hiiri ei katoa sohvan alle ulottumattomiin, vaan sillä voi pallotella edestakaisin. Mäykynen kuitenkin pelaa sen verran suurella riskillä, että usein sohvan ja muiden vaikeapääsyisten paikkojen alla on suuri valikoima erilaisia pienikokoisia kissanleluja. Ilmeisesti pitemmän päälle tämäkin leikki on turhan jännityksetöntä. Viime päivinä Mäykynen on tavattu leikkimässä haasteellisempaa versiota, jossa hiiri viedään avonaisen ikkunan ääreen ja sen jälkeen aloitetaan sen tassuttelu ikkunaverkon raoista sisään ja ulos. Kyseessä ei siis ole mikään hyttysverkko, vaan kissan karkaamisen estämiseksi viiritetty verkko, jonka silmäkoko on 3 cm x 3 cm. Eläinkaupan perushiirimallit mahtuvat raoista siis oikein mukavasti.
Kamikaze-hiireksi nimetty leikki ei miellytä henkilökuntaa, sillä ikkunan takana oleva ikkunalauta on vino ja siitä on muutamien metrien pudotus pihalle. Ei hiiriä sohvan altakaan ole kiva kaivella, mutta paremmassa tallessa ne siellä ovat kuin taloyhtiön pihalla. Henkilökunta ei tiedä, että yksikään hiiri olisi vielä tippunut, mutta toisaalta hiiriä tuntuu katoavan hyvin säännöllisesti sijainniltaan tuntemattomaan mustaan aukkoon. Olemme pohtineet, että hiirille pitäisi ehkä askarrella pikkuruiset kaulapannat, joissa olisi henkilökunnan puhelinnumero. Löytäjät osaisivat sitten ilmoittaa, millä suunnalla karanneet hiirulaiset seikkailevat: Päivää, näin teidän höyhenpyrstöhiiren aamulla parkkipaikan kuralammikossa. Maksatteko löytöpalkkion?
Tekstit
11 kommenttia:
Leluhiirten katoamista ei voi estää, eikä muidenkaan kissanlelujen. Meillä on ainakin kymmenen lelua kateissa, ja mikä oli viikonlopun suursiivouksen (suuretsinnän) saldo: yksi kulkunen. Mystistä!
Mistä ikkunaverkko on hankittu ja mitä verkkoa se tarkalleen on? Ja voiko vielä udella, miten se on kiinnitetty ikkunoihin? Veikkaanpa, että meilläkin verkostoidutaan lähiaikoina...
Ikkunaverkko on Zooplussasta ja se on niitattu ikkunan karmeihin. Verkosta on tarkempi juttu Mäykysen blogin alkuajoilta: Kuinka kissa pidetään sisällä. Hyvin verkko on kestänyt ja ihme kyllä, Mäykynen ei ole yrittänyt murtautua siitä läpi. Toivottavasti ei yritä tulevaisuudessakaan, sillä todennäköisesti verkko ei kestäisi ainakaan kovin voimakasta pureskelua.
Dilbert ja Wilma pyysivät kertomaan, että he ovat yrittäneet pelastaa hiiriä ties mistä, kun kissapojat niitä ovat yrittäneet vuoroin hukuttaa, vuoroin kuristaa. JA sitten äiti kehtaa vielä tulla valittamaan, kun takaa nämä urhoolliset hiirenpelastajat itseteosta kantamassa suussaan kovin raihnaista hiiriparkaa.
Caspianin kanssa katseltiin tuossa teidän verkkokuvaa ja Caspian ilmoitti, että hän pureskelisi tuota pikaa reijän moiseen verkkoon ja väläytti merkiksi hampaitaan.
Meidän Starkista sai metallista verkkoa metritavarana eri silmäkoolla. Ei ole piikkejä kuten kanaverkossa vaan ihan sileä. Itse ostin sitä pellettivessan verkoksi. Voisi toimia myös ovissa ja ikkunoissa. :)
Aiemmassa asunnossa meillä oli pala raudoitusverkkoa ovessa, sen sai nostettua pois kun oli hakasten varassa. Ei tietysti toimi kiipeilijöille ellei sitten virittele useampaa päällekäin.
Meillä ei vielä ole keksitty ikkunasta ulos heittelyä *peittää ruudun maukulaiselta*, mutta sohvan ja lipastojen alle kyllä täppäillään ihan tarkoituksella. Meillä on vakituisesti nojatuolin alla keppi, jolla sitten aina säännöllisesti ongitaan satsit sohvan, nojatuolin ja lipastojen alta. Aina niitä silti jää lopullisesti kadoksiin.
Hahaha :D Onneksi meidän muksut ei ole vielä tuota keksineet, vaikka jonkinnäköinen musta aukko täältäkin löytyy kun hiiriä katoaa tasaiseen tahtiin. Meidänkin ikkunasta saisi kyllä hiiriä pudoteltua alakerrassa asuvien iloksi, kun meillä on vain sellainen hakanen jolla ikkuna pysyy 3-4cm:n raolla auki :) Tuo zooplus-verkko on harkinnassa parvekkeelle, mutta lienekö kestäisi kahta kiipeilevää apinaa? =D
Meillä kyllä tutustuttiin kaikenlaisiin erilaisten rautakauppojen myymiin verkkovaihtoehtoihin, mutta päädyimme ihan tarkoituksella tällaiseen kevytversioon ja tyytyväisiä olemme olleet. Ikkunat verkotettiin jo ennen kuin Mäykynen muutti tänne, joten luultavasti Mäykynen ei ole tajunnut, että periaatteessa ikkunasta voisi päästä ulos melkein yhtä helposti kuin ovestakin. Siksi verkko on varmaan säilynyt pureskelultakin, sillä muuten Mäykynen on varsin innokas käyttämään hammaskalustoaan.
Kiipeilykestävyydestäkään ei ole tietoa, sillä Mäykysen kiipeilyharrastuksiin ovat ainakin toistaiseksi onneksi riittäneet pihapuut, kiipeilypuu ja huonekalut ;) Eihän Mäykystä toki jätetä avoimen verkkoikkunan ääreen, kun herra on yksin kotona. Silloin ikkunat laitetaan kiinni tai tassuttelun ulottumattomissa olevalla hakasella sen verran pienelle rakoselle, ettei herra mahdu aukosta.
Kylla se verkko kestää. Meilla on Zooplussan verkolla verkottu koko takaterassi ja tytöt siella ihan itsekseen ulkoilevat. Verkko on niin lepsua, etta eivät edes ajattele kiipeilemistä. Onneksi, nimittain verkko on ylhäältä kiinni vain muutamalla naulalla.
Meillä neljän maatiaisen (viiden jos emäntä lasketaan) taloudessa on kaikki mahdollinen tehty kompostikehikosta. "Mitä ei voi tehdä kompostikehikosta, sitä ei tarvita" on mottomme. Sattui niin mainiosti, että kehikosta sai leikkaamalla sopivan palan myös pienten ikkunoiden verkoksi. Kiinnitys on näppärä ja tukeva semmoisilla sähköjohdon kiinnikkeillä (muovijuttu + naula).
P.s. Omaa blogia meillä ei vielä ole, mutta seuraamme Herra Mäykysen edesottamuksia päivittäin. Eläin tarvitsee esikuvia!
Terveisin Roope, Rudolf, Roosa, Rafael ja Murray
Hahah! Repeilin ihan täysin ajatukselle hiirestä soittavasta naapurista. :D
Pienten leluhiirien katoaminen on kyllä yleismaailmallinen ilmiö. Jossain on oltava toinen ulottuvuus johon ne menevät. Siellä samassa paikassa lienevät hiuspinnit ja parittomat sukat sekä pulunpoikaset.
Ooh, siistiä! Mäkin oon harrastanut tota sohvajuttua, mutta toi ikkunahomma kuulostaa paljon jännemmälle! Tosin meillä ei oo vielä ikkunoita, joissa ois verkkoja (eli ei oo ikkunat ees auki). Ehkä ens kesänä? -Devi-
Lähetä kommentti