tiistai 2. helmikuuta 2010
Kiltti kullannuppu
Elli on kiltti pieni kissa. Välillä Mäykynen kiusaa Elliä. Onneksi Ellillä on iso ääni ja henkilökunta pelastaa neidon pulasta. Paitsi nyt henkilökunta on alkanut epäillä, että Ellillä on myös hyvät näyttelylahjat. Kun painissa on hiukan alakynnessä, voi aina huutaa ja sitten Mäykynen saa moitteet. Sen jälkeen voi esimerkiksi yllätyshyökätä puremaan Mäykysen häntää. Tai vaania nurkan takana ja syöksyä Mäykysen niskaan. Välillä voi ihan muuten vaan läpsiä Mäykystä nenille. Vaikka nyt henkilökunta taitaa kyllä liioitella, sillä pienet kiltit tytöt eivät tee niin. Pikkutytöt kiljuvat vain, jos ovat pahassa pulassa. Tosin vielä suurempi kiljunta tulee, kun joutuu vastentahtoisesti henkilökunnan syliin, mutta sehän ei mitenkään liity asiaan. Sylikaappaushan on törkeä vapaudenriisto ja siis vakava rikos, jonka uhriksi joutuessaan sietääkin kiljua.
Toistaiseksi Mäykynen ja Elli ovat vielä olleet henkilökunnan työpäivien ajan eri huoneissa, koska henkilökunta pelkää, että Mäykynen aina välillä unohtaa Ellin pienuuden. Öisin nukutaan kyllä sylikkäin ja kaksikon painimatseihin joutuu enää harvoin puuttumaan, mutta parempi pelata varman päälle, kun kokoero on kuitenkin melkoinen.
Elli osaa myös käyttää pienuuden hyväkseen. Neiti tietää muutaman paikan, joihin itse mahtuu, mutta jotka ovat Mäykyselle liian ahtaita. Esimerkiksi nojatuolin alus on hyvä suojapaikka, jonka alle voi vilahtaa ja josta voi turvallisesti tassutella Mäykystä.
Elli osaa tapella takaisin ja kiljua, mutta Elli ei peräänny. Ei vaikka mikä olisi. Henkilökunta on monesti ihmetellyt, miksei neiti vaan voi väistyä isompansa tieltä, kun tiukka kiistatilanne tulee. Mutta oli kyse sitten herkkuruoasta tai kiipeilypuun valtiudesta, ei Elli suostu perääntymään milliäkään. Iso ego pienessä kuoressa?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
22 kommenttia:
Tuo kuva, oi tuo kuva!!!! Siis nuo kynnet ja tuo ilme ja kuvan tarkkuus! Että mä oon kade!
Ihana Elli, reipas tyttö! :D
Hienoa, että Ellillä on noin hyvä asenne isompaa Mäykystä vastaan: vaikka kokoero on suuri, ääniero on pieni. Vitsit kun olisi ihana nähdä pikkuprinessa ihan livenä joskus.
Elli tietää kuten kaikki pienet bengalitytöt, että kova ääni ja hyvät näyttelijänlahjat vievät pitkälle! Meillä kun Nala tuli taloon, niin monta viikkoa luulin, että Simba kiusaa pikkuista ihan tosissaan ennen kuin tulin samaan johtopäätökseen kuin te: pikkutirriäinen kiusaa, ärsyttää ja haastaa, mutta heti jos se kaadetaan selälleen huutaa se palvelijat apuun ;)
Ei, en ala. Ikävä kyllä minun on kai lopetettava bloginne seuraaminen, koska en kestä, että siellä on pentu ja vielä tyttö ja sitten vielä noin hassu reipas neiti.:( Ihan kuin meidän 1-vuotias ja henkisesti ehkä 3-kuukautinen pentu olisi kauhean vanha, mutta silti...
Mietinkin joskus, että onko teillä kissat yhdessä päivän ajan. Meillä olivat heti alkuun, kun kasvattaja suositteli sitä, kun ei kerran pahempia riitoja ollut. Oli se kyllä tosi pelottavaa, vaikka meillä kissojen kokoero ei edes ollut noin suuri... Meillä kissat tuntuvat aina heräävän, kun tulemme kotiin, joten epäilemme, että kahden ollessaan ne lähes vain nukkuvat, muta todisteita tästä ei tietenkään ole. Ainakaan ei ole onneksi todisteita, että ne tappelisivat kahden kesken ollessaan, vaikka varsinkin aluksi he jäivät joskus aamulla kotiin hieman kireissä tunnelmissa.
Ihan mahtava kuva!! Kuvaa just tuota tekstiä "kiltti pieni kissa" :D Ja teilläkin näyttää tyttöbengali olevan äänekkäämpi kuin poikabengali. Ja meillä ainakin kiljuttiin vain huvin vuoksikin, ei tosiaan vain silloin kun oltiin pulassa!
Elli 1 - 0 Mäykynen!
Meillä tuo kiljunta menee vallan toisinpäin. Iso muhkea laajarunko-maatiainen huutaa kun syötävä, kun päätyy kolmekiloisen riisihimmelin selättämäksi. Ilmeisesti egon ja vatsan koko korreloi keskenään...
Otin vapauden laittaa Mäykys-blogin linkin omaan blogiini, jotta molemmat lukijani löytävät tänne myös :-)
Voi Elli, Elli...teilläkin asuu siis dramaqueen. Tosi hieno kuva muuten jälleen!
Meidän neiti osaa kanssa näytellä, olen huomannut sivusilmällä kuinka se päästää niitä surkeita "Äiti-äiti koira kiusaa"-rääkäisyjä vaikka koira on kahden metrin päässä eikä koskekaan kissaan... Nykyään meillä ei enää toruta koiraa vaan molempia yhtälailla.
Mä en kestä, taas maailman hienoin kuva! Aina vaan uusia vaik jo edelliset oli maailman hienoimpia!!
Zepa laaaavs Elli <3
Pieni bengalintiikeri. :) Kyllä sitä meidänkin kotona kisut osaavat näyttää erittäin viattomilta tarpeen tullen, vaikka juuri olisi läpsitty toista korville.
Kyllä Ellillä on ihan oikeat pikkusiskon elkeet ;D En malta odottaa maaliskuuhun että pääsen näkemään hänet Turokissa!
Täällä on myös yksi joka ajattelee kuvista ensimmäisen kommentin tapaan ;D Ette viitsisi taas valottaa, kuinka hieno putki teillä kissojen hovikuvaajilla on nykyisin käytössä?
Upeita kuvia! Eikä pelkkä hyvä varustelu riitä, täytyy olla lahjoja myös kuvaajalla!
Kyllä ne penskat osaavat. Ihan samaa oli meillä kun pojat painivat. Eppu huusi kuin syötävä alle joutuessaan, mutta heti kun Mauno hellitti, hyökkäsi se takaisin. Henkilökunta ei puuttunut asiaan, saivat pojat itse selvittää välinsä. Ja meilläkin olivat yhdessä alusta asti kaiken aikaa, ihan ensi sekunneista. Tosin Epun tulo osui henkilökunnan kesälomaan, jolloin poissaolot olivat lyhyempiä, mutta toisaalta pojat kyllä olivat kavereita ensimmäisen 3 tunnin jälkeen...
Turokkiin tulossa? Mekin.
Sama putki oli käytössä kuin aina, eli Canon EF-S 17-55 f/2.8. Tässä kuvassa zoomattuna ja himmennettynä asentoon 35 mm ja f/5.6, eli mikä tahansa normaalizoomi olisi käynyt. Lisäksi tarvitaan yksi salama ja valonnopeat refleksit.
Zepa kyseli aikaisemmin miten liike pysähtyy, mutta sehän tapahtuu ihan automaattisesti kun on still-kamera. Videokameralla saa liikkuvaa kuvaa. Elli on kyllä niin nopea, että ei näitä ilmeitä näe kuin jälkeenpäin ruudulta. (Oikeasti siis liike pysäytetään käyttämällä salamaa ja laittamalla käsin kameraan sen verran lyhyt valotusaika ja pieni aukko, että muuta valoa ei pääse kuvaan häiritsemään. Salama puolestaan on automaatilla huolehtimassa oikeasta valotuksesta.)
Kiitos kaikille vertaistukea jakaneilla. Kiva tietää, että muillakin on kissoja, joiden kiljunta on hädän asteeseen verrattuna ehkä hiukan liiallista :)
Ruusu: Jos joskus johonkin näyttelyyn eksyt, niin tiedä vaikka tapaisitkin Ellin. Tämä tosin ei ollut lupaus, että Elli on kaikissa näyttelyissä ;)
Jenni: Jos vaan hankit sen pikkutytön, niin voit edelleen lukea tätä blogia ;) Kyllähän kolme varmasti menee siinä kuin kaksikin. Ja teidän pojat varmasti ilahtuisivat, kun saisivat tytön seurakseen :)
Anni: Ihan vapaasti saa laittaa linkkejä Mäykysen blogiin :)
luolaleijona: Meidän kamerakamat eivät ole lisääntyneet viime aikoina, joten Kamerakamat-jutun lista pätee edelleen.
sitruuna: Juu Turokiin tulossa. Tai siis vain Elli, kun Mäykysen matkustusinnon tuntien ei herraa kannata niin kauaksi raahata. Elli paikalla lauantaina. Rurok myös harkinnassa, mutta hiukan hirvittää se paikka ja tapahtuman suuruus...
Me lähdetään ensi viikolla koittamaan koko viikonlopun näyttelemistä Jyväskylään, ja Turkuunkin varattiin ihan molemmat päivät.
Rurok on täälläkin harkinnassa, mutta samasta syystä ei vielä päätöstä ole. Hirvittää se mahdollinen lapsikaaos.
Ja tämä kaikki koskee tietysti vain Eppua, Mauno ei näyttele eli jää kotiin hoitsun kanssa.
Kiitos ystävällisestä vinkistä. En halua lopettaa bloginne lukemista, joten ei kai auta kuin ottaa kolmas kissa. :) Pientä kissaneitoa olisin vähän halunnutkin meille jo aiemmin, mutta otettiin sitten toinen poika, kun kerran Cisun valloittava pikkuveli etsi kotia.
Kuinkahan moneen kissaan tuota sanontaa "toinen/kolmas jne. menee joukon jatkona" voi soveltaa? ;) Ainakin toinen kyllä tosiaan menee siinä missä yksikin, ja oikeastaan vain helpottaa sekä kissan että ihmisten elämää.Ja tietenkin ilostuttaa!
Ellissä on filmitähden elkeitä! Lukemani ja kuvissa näkemäni perusteella uskaltaisin jo itse jättää ne valvomatta kahdestaan.
Onnittelut suloiselle uudelle perheenjäsenelle!
Nyt kyllä tuli ihan tippa linssiin, myö ollaan niin ooteltu lisää mäykyläisiä :) Aivan ihanasuloinenreipas Elli!! Ja miten nopeasti Herra Mäykynen on ruvennut jakamaan valtakuntaansa - se ei ole helppoa sanos Kisu herrakin :) Ai että on mukava seurata nyt näiden kahden edesottamuksia! Henkilökunnan elämästä tuli kertaheitolla tuplasti jännempää ja rikkaampaa :D
Niin jäi Mäykyselläkin tylsät pakkaspäivät unholaan :)
Mäykynen: Kiitos valokuvausoppitunnista! Tajusin ehkä jopa mitä tarkoitat, joten pitää kokeilla yhdistelmää salama + lyhyt valotusaika + pieni aukko.
Jenni, yhtään sen enemmän yllyttämättä 0=), eikös se niin mene että kaksi kissaa on parempi kuin yksi ja kolme menee siinä missä kaksikin.. voi itku kun en koskaan löydä yhtä aivan mahtavaa runoa jonka joskus luin ;p Olisi ollut paikallaan.
Aikooko Herra Mäykysen ja Elli-neidin henkilökunta harrastaa pentusensuuria blogissansa? Ylisöpöt pentukuvat levittävät tiettävästi hyvin vaarallista kulkutautia ;)
Mahtava kuva!
Ihana kuva Ellistä *luuv*
Lähetä kommentti