Auriko paistoi, lämpömittari näytti + 7 C ja pihalla oli jo lumettomia länttejä. Henkilökunta päätti, että pitkäperjantaista oli tulema Ellin ensimmäinen ulkoilupäivä. Lasitetulla terassilla Elli on käynyt jo aikaisemminkin, mutta valjaslenkki pihalla oli neidille täysin uusi kokemus.
Ulkoiluidea meinasi kuitenkin kaatua mahdottomuuteensa jo heti alkumetreillä, sillä Ellillä ei ole valjaita. Mäykysellä on kolmet, mutta niiden lenkeistä pikkuneiti mahtuu helposti juoksemaan läpi, joten ne saattoi unohtaa. Onneksi Ellin kasvattaja oli aikoinaan lahjoittanut tyttelille pienet punaiset Kitty Cat -harjoitteluvaljaat, joita on satunnaisesti käytetty sisällä valjaisiin totuttamisessa. Henkilökunta epäili, uskaltaisiko niiden kanssa lähteä ulos, mutta vetotestit osoittivat, että valjaat olivat tukevammat, kuin mitä ulkoasu antoi ymmärtää. Valjaat sai myös kiinnitettyä fleksiin, joten ei kun menoksi.
Pihalla oli jännää, mutta reippaana tyttönä Elli pystyi silti keskittymään oleelliseen eli tirppojen vaanintaan. Pian kävi selväksi, että ulkoilu ei niinkään pelottanut Elliä, mutta valjaat olivat kamalat. Ajoittain näytti siltä, että Ellillä oli suuria tasapaino-ongelmia ja pari kertaa neiti kupsahtikin hankeen. Koska ulkoilu näytti kuitenkin kiinnostavan, niin eiköhän Elli pian totu valjaisiin.
Mäykynen oli mukana näyttämässä mallia. Herra roikkui puussa ylösalaisin ja kiikkui kaiteella: kaikki temput oli näytettävä Ellille. Tosin poissa silmistä, poissa mielestä näytti pätevän, sillä kun Mäykynen kadotti näköyhteyden Elliin hetkeksi oli vastaanotto sen jälkeen kuin vieraalla kissalla. Elliä lähestyttiin ylväästi tepastellen, mutta varovisesti ja häntä pörrössä. Vasta nuuskinnan jälkeen Mäykynen näytti tajuavan, että kyseessä olikin nykyinen kämppäkaveri, josta ei enää näyttänyt pääsevän eroon edes pihalla. Viimeinenkin sinttivapaa alue menetetty.
Tekstit
7 kommenttia:
Onpas ekassa kuvassa varsin jännittyneen näköinen pitkäjalka! Saa nähdä koska tänne tulisi ulkoilukelit. Pienen testin perusteella kissat eivät lumesta pitäneet, joten eipä olla sitten väkisin ulos viety. Jännittää varmaan sitten kevään eka ulkoilu eläimiä taas yhtä paljon, kuin viime vuonna ihan ensimmäiset reissut...
Samaa meinasin kommentoida, että ekassa kuvassa jännitys kyllä näkyy! Mutta eiköhän se siitä... Pian Mäykynen on kouluttanut Ellin rämppäämään säleverhoja ja mäykymään kovaäänisesti, että nyt pitäisi päästä ulos. :) Mäykysen ulkoilu kuulostaa kyllä todella hurjalta. Meilläkin käytiin tänään ekaa kertaa ulkona muuten kuin sylissä kököttäen, mutta kukaan ei todellakaan ollut puussa väärinpäin eikä kiipeillyt minnekään muuallekaan. :D
Iloista ja ulkoilevaa pääsiäistä koko porukalle!
Hehee, ihan samaa tasapaino-ongelmaa oli havaittavissa meilläkin tänään ulkoillessa. Kai ne tottuu.
Btw. Ellin valjaat on varmasti hienommat kuin meidän ekat valjaat. Ne valittiin iloisen vihreän värin perusteella ja myöhemmin vasta huomasimme, että valjaat on koristeltu pupun kuvilla ja tekstillä "bunny". Siis meidän neiti ulkoili neonvihreillä kaninvaljailla ekan vuotensa! Onko noloa.
Voi tuota Elliä :D Aina niin vakava naama <3 Tosin, onhan ulkoilu hyvin vakava asia.
Oikein hyvää pääsiäistä :)
Meilläkin Mauno kulki pitkään pentuvaljailla, ja heppoisasta ulkonäöstään huolimatta ne kyllä toimivat tosi hyvin ja suikeromallisella kissalla pitkään.
Me ei olla vielä aloitettu ulkoilua, piha on kamalassa siivossa, kurainen ja märkä, joten odotellaan vielä.
Ulkona varmasti jännitti, sen huomasin ajoittain tärisevistä jaloistakin. Ellin ilme sen sijaan on lähes poikkeuksetta vakava ja jännittynyt. Maailmassa on paljon ihmeteltävää pienelle tytölle. Neiti ei ole kevytkenkäistä tyyppiä ;)
Jenni: Elli osaa jo huutaa, valitettavasti. Ei tosin vielä ulos, mutta terassille kylläkin.
Lähetä kommentti