Lihansyöjän paluu

Remontista johtuen herra Mäykynen on elänyt pari edeltävää kuukautta lähinnä einesruoan turvin. Mäymör-pussi jos toinenkin on popsittu ja Animonda vom Feinsten -lakko aloitettu. Mäymörin suosio ei osoita hiipumisen merkkejä, mutta koska henkilökunnan pakastimeton kausi on päättynyt, on taas helpompi tarjota myös raakaa lihaa einesten oheella. Mäykysen pakastettujen kanansiipien varasto on edelleen sijoitettuna muualle, mutta tämänpäiväinen puhelinkeskustelu paljasti, että siivet ovat vielä tallessa ja odottavat vain noutoa kotipakastimeen. Mäykysen huolenaihe, että hänelle huolellisesti yhden tai kahden siiven eriin pakatut siivet olisi tarjottu esimerkiksi yllätysvieraille hot wings -naposteluruokana on siis osoittautumassa aiheettomaksi.

Tänään Mäykynen kuitenkin jo pääsi broilerinluun makuun, kun henkilökunta teki broilerin rintapaloista rintafileitä. Prisman sunnuntaivalikoima piti huolen, että maustamatonta broileria etsineellä henkilökunnalla ei ollut valinnanvaikeuksia ja ainoaksi vaihtoehdoksi jäi ostaa broilerinpalat luineen. Sehän kuitenkin Mäykyselle sopi, sillä vähään aikaa ei tarjolla oikein ole ollutkaan mitään muuta kunnollista purtavaa kuin pahvilaatikoita ja niissä on valitettavasti hiukan ikävä pahvinen sivumaku.

Suuri peto ei luonnollisestikaan raatele saalistaan lautasella, joten Mäykynenkin raahasi broilerinraatojaan ympäri keittiötä. Henkilökunta pisti ilahtuneena merkille, että broilerinjämiä syötiin lähes kaikkien lattialaattojen päällä. Tummissa laatoissa on myös se etu, että niistä näkee jälkikäteenkin hyvin broilerin kulkureitin. Herran lopetettua ateriointinsa moppauspalvelu saapuikin paikalle ja lattia pestiin. Mäykysen mielestä oli jo aikakin: Omankin ruokapöytänsä henkilökunta pyyhkii säännöllisesti.