sunnuntai 28. syyskuuta 2008

Normilauantai

00.09 Hiljaista. Puolet henkilökunnasta on nukkumassa ja puolet viettämässä työpaikan virkistyspäivää. KRÄKS! Henkilökunta pomppaa ylös sängystä ja juoksee keittiöön. Ikkunalaudan kaksi orkideaa on pudonnut lattialle. Sattumalta herra Mäykynen on orkideoiden keskellä. Ikävä yhteensattuma, että kukat ennalta arvaamattomasti meinasivat tipahtaa viattoman kissaparan päähän. Onneksi Joonas ei sentään jäänyt alle. Molempien orkideoiden kukkavanat ovat tietysti poikki ja toisen keraaminen ruukku halki.

00.30 Toinen puoli henkilökunnasta palaa kotiin ja herra Mäykynen yrittää poistua samalla oven avauksella rappukäytävään. Kuka nuori mies sitä nyt vitsisi viikonloppuöitä viettää kotona hengaillen.

06.30 Kehräystä korvan juuressa.
06.31 Juoksentelua sängyssä.
06.32 Pujahdus peiton alle ja varpaiden pureskelua. Herra Mäykynen ilmoittaa, että olisi korkea aika saada aamupalaa. Jos ei pieni vihjailu auta, niin pitää siirtyä tehokkaampiin keinoihin.

09.30 Sängyn pohjan pureskelua. Henkilökunnan olisi korkea aika nousta ylös.

11.00 Tarjoillaankos tänään ollenkaan aamupalaa? Täh?!? Ei kai sitä pientä aamuvälipalaa lasketa, kun sehän oli silloin aamuyöllä.

13.15 Pölynimurin vaanintaa. Hurinahärveli on hiukan pelottava, mutta varmuuden varalta sen liikkeitä kannattaa seurata tarkasti.

14.00 Ei kai ole Herra Mäykysen vika, jos hiekkalaatikko on täytetty liian täyteen ja sen vuoksi Öko-purua joutuu kuopimaan oviaukosta ison kasan lattialle.

16.30-17.30 Ulkoilua. Vihdoinkin jotain mielenkiintoista.

18.00 Hmm... Lipaston päältä pääsee kätevästi silityslaudalle ja siitä edelleen kirjahyllyyn. Siellä onkin paljon kaikkea kivaa tavaraa, joka kolahtaa mukavasti lattiaan, kun hiukan tassulla huomaamattomasti tönii.

18.30-19.30 Henkilökunta kokkailee, joten sopiva aika saada päättömiä hepuleita ja ravailla häntä mutkalla huoneesta toiseen. Pöytää kattavia ihmisiä voi vaania vaikkapa maton alta.

23.32 Parvekkelta kuuluu outoa kolinaa. JOOOONAS! Henkilökunta syöksyy salamana parvekkeelle, jossa herra Mäykynen näyttää täysin yllättyneeltä. Ai-enkö-mä-muka-saa-olla-täällä-mitä-häh? Mäykynen on ovelasti vilahtanut parvekkeelle tuuletusaukosta, kun parvekkeen verkko-ovi on vahingossa jäänyt auki.

23.45 Herra Mäykynen syö yöpalaksi puolet ikkunalaudalta löytämästään käytetystä tulitikusta. Nam!

Herra Mäykynen haistelee orkideaa, joka vielä eilen kasvoi ruukussa.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kissat on vaan ihania :)))

Olen vähän aikaa lukenut teidän blogianne ( tai Herra Mäykysen blogia siis ). Todella mukavasti kirjoitettu ja hienoja kuvia! Olen jo 1,5 vuotta himoinnut bengalia itsellenikin, mutta täytyy odotella kunnes pääsee suureen asuntoon.

Anonyymi kirjoitti...

Kissan omistajana tottuu pienoisiin kukka-takapakkeihin, mutta rakastaa suuri sydämisiä ja valtavan tarmokkaita kissahellyyspuuskia <3

sitruuna kirjoitti...

Samanlaista meininkiä täälläkin, pääpiirteittäin. Tänään on vahdittu imurointia (metrin päässä pitää kulkea, vähän pelottaa, mutta uteliaisuus voittaa aina) ja hepuloitu. Täällä juoksuhepulit yleensä päättyvät huikeaan loikkaan palmuun ja henkilökunnan karjaisuun... Aamulla käydään muutamaan otteeseen maukaisemassa korvaan KOVAA ja sitten kun on saatu henkilökunta hereille, voidaankin köllähtää viereen.

Anonyymi kirjoitti...

Voi sentään, täällä naurettiin vedet silmissä tuolle teiän jutulle :D Ja on muuten kertakaikkisen upeita kuvia! Mukavaa syksyn jatkoa :)

Anonyymi kirjoitti...

hyvää tekstiä ja selkeitä kuvia, eli pirun hyvää blogia!
itse asiassa ainut, jota jaksaa seurata...johtunee myös osittain siitä, että kotona karvajalkoja vilisee myös ja meno on toisinaan hyvin samankaltaista.

Hra Mäykynen kirjoitti...

Ei Mäykyselläkään kovin iso asunto ole, mutta kyllä siellä silti hyvin mahtuu hepuloimaan. Kiva kuulla, että muillakin on samanlaista menoa ja meininkiä. Herra Mäykynen yrittää parhaansa mukaan keksiä blogiinsa vauhdikasta sisältöä jatkossakin. Henkilökunnan mielestä joskus hiukan vähempikin yrittäminen kyllä riittäisi.