Minifileitä kulinaristikissoille

Jokin aika sitten henkilökunta tuijotti työmatkalla bussissa kissanruokamainosta. Väsähtänyt kaksijalkainen jaksoi jopa tavata mainoksen tekstin, koska parempaakaan tekemistä ei ollut. Ikkunaan liimattu tarralappunen neuvoi lähettämään yhteystiedot Purinalle ja 5000 ensimmäistä onnellista saisi tavallisen tekstiviestin hinnalla näytepussin uutta Gourmet Perle Les Marinades -kissanruokaa. Bussi oli vanha ja ränsistynyt, joten henkilökunta vielä tarkisti, ettei mainoksessa sattumalta puhuttu esimerkiksi vuodesta 1999, mutta ei, ainoastaan helmikuun loppu oli takarajana.

Parin viikon odottelun jälkeen Purinalta tulikin postia. Uutuus-kanaruoka tuntui maistuvan kohtuullisesti: upposi mutta ei herättynyt Mäykysessä mitään suuria intohimoja. Les Marinades -tuotteet ovat kulinaristien mieleen: mureita lihaisia tai kalaisia minifileitä mehevässä kastikkeessa. Minifileitä totta tosiaan, melkein voisi jo puhua filejauhelihasta. Mutta ehkä suomalaisten filevillitys on niin suurta, että nimi parantaa jo kissanruoankin myyntiä — väliäkö sillä, että jotkut ns. huonommat osat voisivat jopa olla ravitsemusopillisesti kissalle paljon parempia. Tosin tuoteseloste saa kyllä epäilemään, mikä on fileen todellinen osuus tuotteessa:

VALMISTUKSEEN KÄYTETTY: Lihaa ja eläinperäisiä tuotteita (josta vähintään 4 % kanaa), kasvisproteiinitiivisteitä, kalaa ja kalatuotteita, kivennäis- ja hivenaineita, sokereita (0,11 % kastikkeessa), aromaattisia yrttejä (salviaa 0,002 % kastikkeessa).

Jos siis kanaruoassa taataan kanaa olevan jopa vähintään 4 %, niin tuskin ruokaan kovin monta filettäkään on eksynyt. Tuoteselosteen mukaan kanaruoka sisältää myös kalaa, joten samaa mössöä voidaan varmaan laittaa sekä lohi- että kanapusseihin ja — simsalabim — markkinoilla on kaksi eri ruokamakua! Voihan tietysti olla, että lohimaussa salvia on korvattu vaikka 0,002 %:lla tilliä. 

Sokeria on niin minimaalisesti, että sitä ei isoksi miinukseksi voi laskea, mutta kasvisproteiinit ihmetyttävät. Henkilökunta on vähän sitä mieltä, että Les Miserables saa kyllä rauhassa jäädä kaupan hyllyyn ja tuskin Mäykynenkään ajatusta vastustaa. Totuuden nimissä on myönnettävä, että ei kilpailijoilla juurikaan tarkempia tuoteseloisteita ole. Kissanruoissa on enemmän kuin tavallista, että ruoan nimikkolihaa on valmistuksessa luvattu käyttää jopa huimat pari prosenttia ja loput voi olla ihan mitä kulloinkin on tarjolla sattunut olemaan. Ennen kukaan ei kuitenkaan ole tainnut keksiä kutsua tätä teurasjätteen suloista sekamelskaa fileeksi.