perjantai 25. heinäkuuta 2008

Eurooppalainen ystävä


Herra Mäykynen tapasi tänään pihalla teini-ikäisen Felix-kissan. Joonakselle oli eilisessä punnituksessa kertynyt painoa jo komeat 2960 grammaa, ja kotiväen silmissä herra Mäykynen on kulmakunnan komein kolli. Muutamia kuukausia vanhempaan herra Felixiin verrattuna Mäykysen kuitenkin kannattaisi ehkä syödä vielä muutama ateria ennen suuriin reviiritaistoihin ryhtymistä.


Herra Mäykynen katsoi parhaaksi suhtautua muukalaiseen varsin varautuneesti: ei kai eurooppalaisella vieraalla voisi olla mitään kunniallisia tarkoituksia. Mäykysen mielestä korrekti käyttäytymismalli oli heittäytyä selälleen ja läpsiä uteliasta Felixiä tassulla nenille. Tuplakokoinen Felix oli kuitenkin diplomaattinen eikä ryhtynyt painiotteluun höyhensarjalaisen kanssa.


Herra Felixin elämänkokemus kuitenkin kiehtoi Joonasta. Vaikka silmätysten herra Mäykynen yritti huiskia Felixin nenän ruvelle, heti Felixin lähdettyä omille teilleen Mäykynen seurasi perässä. Mitä eurooppalainen edellä sitä bengali perässä. Jos Felix ei kääntynyt katsomaan takanahiihtäjää, Mäykynen uskaltautui aina välillä jopa haistelemaan edellä kulkevaa hännänpäätä. Selvästä kiinnostuksesta huolimatta oli herra Mäykynen kuitenkin heti Felixin käännähtäessä kynnet ojossa valmiina taisteluun — eihän noista eurooppalaisista koskaan tiedä.

1 kommentti:

Sirpa ja Kollo kirjoitti...

Ihanat "melkein kaverukset"! :D
Jospa se onkin se iso koko, joka tuo kissalle sen "olen maailman valtias" -asenteen. Meidän lähellä ei asu muita valjastelevia kissoja, mutta Kollolla on kaikenkokoisiin haukkumattomiin koiriin hyvin itsevarma ja utelias asenne (kulkee nenä miltei koiran hännässä kiinni ja työntää nenänsä toisen kuonon tuntumaan haistellakseen). Jos koira alkaa haukkumaan Kollo pörhistää itsensä ja menee nopeasti ohi.

Kerran siinä lähellä tuli nuori kissa emäntänsä kanssa vastaan ja kissa miltei säikähti, kun Kollo käyttäytyi niin tuttavallisesti.:)