keskiviikko 9. heinäkuuta 2008

Jännää ulkona

Kello viiden välipalan jälkeen herra Mäykysellä oli taas kova vauhti päällä, joten päätin viedä sen ulkoilemaan. Innokaasti ulos tunkeva herra ei arvannutkaan millainen seikkailu sillä olisi vastassaan.

Rappukäytävän varovainen haistelu keskeytyi heti alkuunsa, kun alakerran ihmisherra rymisteli ulos ovestaan juuri kohdallamme säikäyttäen Mäykysen pahanpäiväisesti. Minä siinä sitten yritän tervehtiä naapuria kohteliaasti samalla keräillen kissaa selästäni. Ihme kyllä alakerran normaalisti seiniä tuijotteleva naapuri oli nyt oikein juttutuulella: kyseli kissasta ja ihmetteli sen väritystä. Pienillä pörröisillä otuksilla on ihmeellinen vaikutus normaalisti tuppisuisiin suomalaisiin.

Otin kissan kantoon, ja pääsimme pihalle haistelemaan nurmikkoa. Tälläkin kertaa Mäykynen aloitteli ulkoiluaan rauhallisesti istumalla paikallaan ja katselemalla maailman menoa. Puissa suhiseva aika kova tuuli näytti olevan vähän liiankin jännittävä uusi kokemus. Kolmannen kovemman puuskan kohdalla herra yritti kiivetä jo vauhdilla turvaan pihakeinuun. Ei kai heiluvien oksien pitäisi olla niin pelottavia? Eivät ne kai olleetkaan, vaan pensaan takaa kahden metrin päähän tupsahtanut iso ja musta koira, jonka lähestymistä en tuulen suhinalta ollut huomannut.

Koira vaikutti oikein kiltiltä ja leikkisältä, mutta painoluokka vähän väärältä ja ääni aika kovalta. Totesin Mäykysen olevan samaa mieltä keräillessäni herraa jälleen selästäni. Eläinten ja ulkoiluttajien vaihdettua pari sanaa pääsimme taas jatkamaan ruohon haistelun aloittamisen yrittämistä. Parin minuutin rohkeuden keräämisen jälkeen muurahaisenmetsästysvietti veikin voiton. Vihdoin alkuun päässyt ulkoilu keskeytyi kuitenkin saman tien sadekuuroon, joka oli ainakin ulkoiluttajan mielestä riittävä syy palata sisälle.

Edetty matka oli kokonaisuudessaan noin 40 metriä. Toivottavasti herralle ei jäänyt kovin pahoja traumoja.

2 kommenttia:

Orja kirjoitti...

Mikähän siinä tuulessa on, kun se pelottaa niin vallan kauheasti meilläkin... (vaikka varmaan hra Mäykysen tapauksessa sillä koirallakin oli tekemistä asian kanssa)

Hra Mäykynen kirjoitti...

Tänään meillä oli taas paljon parempi ulkoilutunnelma, joten ilmeisesti eilisestä ei jäänyt arpia. Mäykynen näyttää muutenkin viihtyvän ulkona kaikkein parhaiten lämpinä ja aurinkoisina päivinä, niin kuin tänään. Tuulisina päivinä nuo muutkin sääasiat ovat yleensä pielessä. Ehkä vaikutelma johtuu vain siitä että ulkoiluttajakin viihtyy paremmin hyvällä säällä.