Joululoma on sujunut vauhdikkaasti punaisen pisteen perässä juostessa. Herra Mäykynen on jo oivaltanut pisteen lähteen ja tunnistaa laser-pointterin. Pisteen hohto ei silti ole hävinnyt. Mäykynen ottaa kinkunsulatusjumpan vakavasti — kinkkuahan herra ahmi peukalonkynnen kokoisen palasen — ja alkaa olla rantakunnossa jo nyt tammikuun alussa. Herran kuntopiiriin kuuluu pisteenmetsästyksen lisäksi tasopomppimista sekä vaanimissarjan hypyt peppuheilutuksin ja kyykkyjuoksuin.
Tekstit
6 kommenttia:
Meillä myös oivallettiin punaisen pisteen lähde heti alkuun. Se ei silti ole haitannut, joskin kiinnostus on ihan alusta selvästi laantunut. Sen perässä ei jakseta useimmiten enää juosta kuin pari kierrosta. Sitten menee vaanimiseksi. Mutta heti jos piste katoaa, katsotaan henkilökunnan käteen, että palaako se valo siellä, ja jos palaa niin etsitään piste. Jos ei pala, plääh.
Mutta me ollaan kyllä ihan hirveän kateellisia teidän pro-tasoisille kuville.
Voi vitsi miten hienoja kuvia! Millä kameralla kuvaat hienoa herraa?
Mitä kuvia! Täytyy haukkoa henkeä!
Täytyy myöntää, että ei herra Mäykynenkään enää juokse itseään läkähdyksiin asti pisteen perässä, vaan siirtyy myös vaanintaan, kun ylimääräinen juoksuenergia on kulutettu loppuun. Ehdottomasti laser on kuitenkin edelleen paras juoksutuslelu.
Kuvat on otettu Canon EOS 40D -kameralla, näissä kahdessa objektiivina 70-200 f4 IS. Kaikissa kuvissa on EXIF-tiedot, joita voi katsella sopivalla ohjelmalla, jos kiinnostaa.
Kuvat ovat kyllä aivan mielettömän upeita!! Toisaalta, meen pullukka Vilpertistä ei ees sais tollasia vauhtikuvia, kun tulisi heltat tielle :D
Jatkan samalla linjalla: upeita kuvia! Vaikka ei se ole mitään uutta, tässä blogissa on aina ollut todella hienoja kuvia ja onhan malli itsekin todella komea. Mutta jatka samalla linjalla tänäkin vuonna.
Lähetä kommentti